Pääministerin terveysrahasto

Sunnuntai 7.3.2010

Kuntaliitto on ehättänyt ensimmäisenä tyrmäämään pääministerin esityksen terveysrahastomallista. Rahankeruun tapamuutosta pidetään epärealistisena ratkaisuna kuntien terveydenhuollon ongelmiin.

Vanhanen esittää mallia, jossa kuntien, valtion ja Kelan terveydenhuoltoon käyttämät rahat pantaisiin yhteen ja siitä kassasta ostettaisiin palvelut kansalaisille. Terveydenhuollon kustannukset tasattaisiin valtakunnan tasolla.

Vanhasen esitys on sinänsä hyvä, koska uudistustarve on ilmeinen. Syrjäseutujen ja ikääntyvien asukkaiden kuntien on tulevaisuudessa nykyistäkin vaikeampi tarjota asukkailleen terveyspalveluja. Kuntien vaikea taloustilanne ja terveyspalveluiden ongelmat tarvitsevat ratkaisuja.

Kuntia kannustetaan voimakkaasti kuntaliitoksiin ja muuhunkin tiiviimpään yhteistyöhön, mutta riittääkö sekään? Yhteiskunnan velvollisuudet nykyisellä palvelurakenteella ovat jo niin mittavat. On vaikea kuvitella yksin rahaston perustamisen olevan ratkaisu.

Se, etteivät kunnat ole tasavahvoja hoitamaan terveyspalveluja on todellinen haaste ja edellyttää perinpohjaisempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Liitosneuvottelut etenevät

Perjantai 26.2.2010

Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksessä on nyt ensimmäinen kierros, helmikuiset alkukuulemistilaisuudet, pidetty. Selvittäjä Osmo Soininvaara on kuullut niin kuntien asukkaiden ajatuksia kuin työryhmienkin näkemyksiä mahdollisesta uudesta kunnasta.

Enpä kadehdi selvittäjän postia. Kuten Soininvaara itse toteaa, hän voi vedota mukana oleviin kuntiin vain järkisyiden kautta. Meidän paikallisten vastuulle jää luonnollisesti tunnepuolen käsittely, joka näyttääkin olevan aika haasteellinen tehtävä.

Olisi toivottavaa, ettei minkään kunnan asukkaiden mielissä nousisi kohtuuttomia tunnekuohuja, vaikka jonkin verran sellaista on keskustelutilaisuuksien perusteella havaittavissa. Asiat asioina olisi aina viisainta. Faktapohjaista tietoa saadaan yhä lisää, kun selvitys valmistuu alkukesästä ja valtuustot pääsevät tekemään päätöksiä syyskuussa.

Viimeinen kuulemistilaisuus pidettiin Kärkölässä. Asiallisessa keskustelussa ilahdutti erityisesti ajatus: ”Yhdistymisen myötä kärköläläisyys nousee uuteen arvoonsa samoin kuin kävi suomalaisuuden EU:hun liittyessä. Myös silloin pelättiin, että suomalaisuus katoaa, mutta näinhän ei ole tapahtunut, vaan suomalaisuus on korostunut. Myös yhdistymisessä paikallisidentiteetti tulee vahvistumaan.”

Lahtelainen veronmaksaja voi oikeutetusti kysyä, miksi 100 000 asukkaan kaupungin tulisi olla kiinnostunut hankkeesta, varsinkin, jos naapurit suhtautuvat epäluuloisesti. Uskon kuitenkin lahtelaisten olevan valmiita vastuunkantoon koko maakunnan hyväksi, eikä itsekäs ajattelu saa enemmistöä taakseen. Eihän ole yhdenkään Päijät-Hämeen kunnan etu se, jos joku meistä voi huonosti.

Muutosta kunnallisten palveluiden ja kuntarakenteen osalta tarvitaan. Ensimmäinen kuulemiskierros osoittaa niin selkeästi, ettei tämän päivän malli palveluiden järjestämiseksi ole todellinen vaihtoehto tulevaisuuden tarpeisiin. Resurssien rajallisuus ja huoltosuhteen vinoutuminen pakottavat meidät uudistumaan ja uudistamaan palvelutuotantoamme kuntakartasta riippumatta.  

Selvitetään niin ei tarvitse vain selitellä

Maanantai 21.9.2009

No, nyt toivottavasti päästään vihdoin itse asiaan. Palvelurakenteita on veivattu jo vuosi tolkulla ja kansanäänestyksiäkin on ehditty vaatia, vaikka vielä ei ole oikein faktaa mistä äänestää. Lahden seudun kuntaliitosta selvittämään halutaan kaksi huippumiestä. Pääselvittäjäksi esitetään Osmo Soininvaaraa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden selvittäjäksi Markku Lehtoa.

Valtiovarainministeriö asettaa selvittäjät kuntia kuultuaan. Kuntien hallitusten kannanotot selvityksen toimittamiseen halutaan 7. lokakuuta mennessä ja koko liitosselvityksen toivotaan valmistuvan ensi vappuun mennessä. Selvitystyö käynnistyy luonnollisesti vasta valtiovarainministeriön päätöksen jälkeen.

Mitkä kunnat sitten oikeasti lähtevät mukaan ja mitkä eivät. Ministeriö maksaa selvityskulut ja se myös edellyttää, että alueen on oltava eheä.

Alueellisen eheyden toteutumiseksi on enemmän kuin suotavaa, että myös Asikkala on selvityksessä mukana. Koska ministeriö määrittelee, mitä kuntia selvitys ainakin koskee, jäisi Artjärvi tässä vaiheessa ulkopuolelle. Valtio ei aseta selvityksiä kuntiin, joilla on vastaavia menossa muiden kanssa.

Tosin ministeriön päätös ei estä selvittäjää ottamasta tarkasteluun muitakin ja toisaalta ministeriö saattaa jopa selvittää liitosta, vaikkei kunta itse olisikaan mukana.

Vaikka kuntaliitos ei ole kaikkien mielissä toivottavaa eikä todellisuudessaankaan ratkaise kaikkia tulevaisuuden haasteita, on liitoksen selvittäminen välttämätöntä. Liitoksen myötä loppuisi ainakin jatkuva keskinäinen kilpailu, joka ei ole kenenkään etu.

Neuvoa-antaviin kansanäänestyksiin päästään siis mahdollisesti jo ennen juhannussaunojen lämmittämisiä. Kansalaismielipiteen kartoittamisen tulee perustua vertailevaan kysymyksenasetteluun niin, että vaihtoehdot kyetään esittämään syy-seuraussuhteineen. Näin äänestyksestä saadaan asiapohjaisempi ja myös varteenotettavampi päätöksentekijöille.   

 

Taistelua palvelujen puolesta

Tiistai 14.4.2009

Valmisteilla oleva kuntalain muutos on askel järkevämpään suuntaan. Kuntajakolakiehdotuksen mukaan kunnat voisivat liittyä yhteen, vaikkei niillä olisikaan yhtenäistä maarajaa. Näin vältyttäisiin liitosten ulkopuolelle jäävien kuntien silpomiselta. 

Tähän asti valtiovarainministeriö on yksiselitteisesti edellyttänyt liittyviltä kunnilta yhteistä rajaa vaikka kyse on kuitenkin ollut lähinnä tulkinnasta. 

Onhan uusi esitys luontevampi ratkaisu verrattuna siihen, että jouduttaisiin tekemään pakkoliitos, jolla saataisiin keinotekoinen kapea maasuikale vapaaehtoisesti yhdistyvien kuntien maarajaksi. Erillään olo ei kuitenkaan voi olla tavoitetila. 

Lahden seudulle hahmotellun suurkunnan tieltä katoaa nyt huomattava muodollinen este, jos eduskunta hyväksyy ehdotuksen uudeksi kuntajakolaiksi. Kevään aikana ratkaistaan millä kuntakokoonpanolla lähdetään selvittämään Lahden alueelle kaavailtua suurkuntaa. 

Toivottavaa on, että kuntarakennekeskustelussa on siirrytty askel eteenpäin.  Tuskin enää taistellaan pelkästään jonkun tietyn rakenteen säilymisen vaan palvelujen ja hyvän elämän puolesta. Kuntaliitoksia ei voi enää vastustaa palvelujen heikkenemisen perusteella. Palvelutuotanto tulee muuttumaan voimakkaasti joka tapauksessa.

Lakes ja uusi toimari

Lauantai 10.1.2009

Lahden alueen kehittämisyhtiön Lakesin tuore toimitusjohtaja Erkki Karppanen esittäytyy tämän päivän lehdessä.

Ensitöikseen hän ilmaisee halunsa luoda Päijät-Hämeeseen uudenlaista yhteishenkeä ja positiivista ilmapiiriä. Hän toivoo myös, että alueen kunnat harkitsevat vakavasti myös yhdistymistä. Ihan ovat varteenotettavia ajatuksia.

Yritystoiminnan kehittämisen lisäksi Lakes lobbaa Lahtea valtionhallinnolle, jonka tavoitteena on siirtää  tuhansiatyöpaikkoja pääkaupunkiseudulta maakuntiin.

Tähän mennessä Lahti on saanut hajasijoitetuista laitoksista Sotilaslääketieteen keskuksen sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran. Hyvä näin, mutta on syytä muistaa, että Päijät-Hämeessä on edelleen kovin vähän valtion työpaikkoja. Lisää tarvitaan.

Talouden taantuman takia ei saa lamaantua vaan on valmistauduttava tulevaan nousuun. Ympäristöteknologia on Lahden seudulle äärimmäisen tärkeä ja vahva asia, siitä on pidettävä hyvää huolta. Teknologiaa ja palveluja on koko ajan kehitettävä.

Lakes ei luonnollisesti pysty heiluttelemaan maailmantalouden trendejä, mutta kehittämisyhtiö on yksi alueemme hyvinvoinnin tekijä. Toivotankin uudelle toimitusjohtajalle onnea ja menestystä vaativassa tehtävässään.

 

Keskikesän juhlamieltä

Torstai 19.6.2008

Viimeinen täysi työviikko ennen kesälomaa on päättymässä. Kevään viimeinen valtuusto kokoontui maanantaina. Lahden seudun kuntarakennetunnustelut ovat saavuttaneet ensimmäisen välietappinsa, kun seitsemän kunnan yhteinen esiselvitys hyväksyttiin tiistain kokouksessa ja julkaistiin eilen keskiviikkona.

Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kunnat sekä Lahden kaupunki päättivät puoli vuotta sitten lähteä yhdessä selvittämään yhdistymisen tuomia mahdollisuuksia. Käynnissä olevista kuntaliitosselvityksistä Lahden seudun hanke on suurin. Toteutuessaan se muodostaisi 150 000 asukkaan kunnan. Vahva toive on myös se, että nyt puuttuvat viisi kuntaa lähtisivät seuraavaan selvitysvaiheeseen mukaan.

Raportin mukaan tärkeimpiä yhdistymisen puolesta puhuvia muutoksia ovat lähitulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja kuntatalouden kasvavat haasteet. Ikääntyminen tulee lisäämään tuntuvasti palvelutarvetta julkisella sektorilla. Alueen ikäihmisten määrä tulee lisääntymään nykyisestä 26 000:sta aina 43 000:een vuoteen 2030 mennessä. Jo nykyisin palvelutuotanto hoidetaan alueella monelta osin yhteisvoimin, mikä on hyvä perusta uudelle kunnalle.

Kuntaliitosten todetaan myös lisäävän kaupunkiseutujen painoarvoa kuntien välisen kilpailun kiristyessä. Suuren kunnan huomaavat niin valtiovalta, muut kunnat, elinkeinoelämä sekä rahoitusorganisaatiot. Uuden kunnan vetovoimaisuutta lisäävät muun muassa monipuolistuvat asumisen vaihtoehdot.

Esiselvityksessä hahmotellun aikataulun mukaan uudet valtuustot päättäisivät ensi keväänä ensin varsinaiseen selvitysvaiheeseen lähtemisestä. Päätös kuntien yhdistymisestä tehtäisiin noin vuoden päästä siitä, eli keväällä 2010. Tällöin syksyllä valittavat valtuustot toimisivat entisissä kunnissa valtuustokauden loppuun saakka, ja uusi kunta aloittaisi toimintansa vuoden 2013 alussa. Johtoryhmässä olemme keskustelleet myös ripeämmästä aikataulusta, jolloin uusi kunta aloittaisi toimintansa kesken valtuustokauden.

Tämänpäiväisen työllisyystoimikunnan kokouksen jälkeen siirryn juhannuksen ja kesäloman viettoon. Vain kuun viimeinen maanantai ja kaupunginhallituksen kokous keskeyttää hetkeksi kesäiset ajatukset.

Toivotan blogini lukijoille oikein mukavaa juhannusta ja rentouttavaa kesää.

Valmiutta kuntaliitosselvitykseen

Perjantai 13.6.2008

Lahdessa koolla ollut valtuutettujen tapaaminen puoltaa kuntaliitosselvityksen tekoa. Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan ja Padasjoen paikalla olleista valtuutetuista 81 prosenttia olisi valmis selvityksen tekoon.

Eilen Sibelius-talolle kokoontuneiden valtuutettujen mielestä suurkunta olisi keino turvata palvelut. Puheenvuoroissa kannettiin huolta mm. demokratian vähenemisestä ja mahdollisen suurkunnan reuna-alueiden vaikutusvallan kutistumisesta ja sivukylien kohtelusta.

Suurimman kohinan Puusepänverstaan salissa sai aikaan valtuutettujen näkemyksiä mitannut mielipidetiedustelu. Sen päätteeksi kun kävi ilmi, että valtaenemmistö vastaajista olisi kuntaliitosselvityksen tekemisen kannalla, jos asiasta pitäisi nyt päättää.

Saman verran kannatusta sai myös nyt ulkopuolella olevien viiden kunnan eli Artjärven, Asikkalan, Heinolan, Orimattilan ja Sysmän saaminen vielä mukaan liitosselvittelyyn. Tärkein yksittäinen asia, joka lopulta ratkaisee uuden kunnan muodostamisen, on palvelujen turvaaminen. Valtuutettujen enemmistö kun katsoi, ettei oma kunta itsenäisenä pysty palvelujaan turvaamaan.

 

Haasteena väestön kasvu ja ikääntyminen

Maanantai 26.5.2008

Palveluiden turvaaminen tulevaisuudessa aiheuttaa veroprosentin korotuspaineita kaikille seitsemälle kuntarakennetunnusteluissa mukana olevalle kunnalle. Uudessa kunnassa veroprosentti olisi vuonna 2017 todennäköisesti 20,5. Jos kunnat säilyisivät itsenäisinä, Lahden veroprosentti olisi vain hivenen korkeampi, mutta pienemmissä kunnissa se saattaisi nousta jopa yli 25:en.

Jonkin ajan päästä 23-25 tulee olemaan yleinen veroprosentti pienemmissä Suomen kunnissa. Valtion veroihin tulevat kevennykset siirtyvät nousuina kuntaveroihin, jotta palvelut pystytään tulevaisuudessa toteuttamaan.

Päijät-Hämeen alueella on useita alijäämäisiä kuntatalouksia, joiden menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin. UusiKunta -kuntien taloudet ovat jossakin määrin paremmalla tasolla kuin muiden Päijät-Hämeen kuntien, mutta kummassakin ryhmässä on pääsääntöisesti kuntia, joiden talous on hyvin ohut kestämään mahdolliset toiminnalliset riskit. Valtion taholta tulevia riskejä kestää vain harva kunta, ja nämäkin kunnat tarvitsevat avuksi omaisuuden realisoimista. Myönteisenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että yleishallinnon menot ovat laskeneet lähes kaikissa kunnissa.

Lahden seutu on siinä suhteessa onnellisessa asemassa, että uuden kunnan asukasluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 6,2 prosenttia. Aktiiviväestön määrän lasku, kuntalaisten ikääntyminen ja toisaalta myös väkiluvun kasvu aiheuttavat selviä kasvupainetta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ainoastaan peruskoulupalveluissa on odotettavissa vähenevää tarvetta.

Yhdistymisen myötä henkilöstösäästöjä syntyisi erityisesti päällekkäisistä hallinnon ja johdon rakenteiden purkamisesta. Eläkkeelle siirtymisen myötä toimia voitaisiin jättää täyttämättä vuosittain noin 20. Myös luottamushenkilöiden määrän vähenemisestä aiheutuisi säästöjä.

Liitostunnusteluissa mukana olevat kunnat ovat nyt arvioineet omat tulonsa ja menonsa mahdollisimman tarkasti huomioiden myös asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutoksen. Kunnat ovat varautuneet karsimaan palveluverkkoaan ja suuntaamaan sitä uudelleen. Ongelmaksi saattaa muodostua päättäjien saaminen mukaan arvioituihin leikkauksiin. Jos kunnat eivät pysty toteuttamaan menojen supistuksia ja jos perusturvan yhteistyö ei toimi halutulla tavalla jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa, kasvanee kuntaliitosselvitykseen osallistuvien kuntien määrä todennäköisesti nopeastikin.

UusiKunta -työ on lähtenyt hyvin liike, ja työn jatkamiselle on juuri valmistuneiden talousanalyysien pohjalta välttämätön tarve. Hanke ei ole synnyttänyt maakuntaan ”kahdenkerroksen väkeä”, vaikka kaikki maakunnan kunnat eivät ole mukana Uusikunta hankkeessa. Maakunnan kaikki kunnat tähtäävät yhdessä samaan tavoitteeseen, eli kuntalaisten palveluiden turvaamiseen. Työ on kiistatta osoittanut jo nyt sen, että myös kuntarakenteen muutos voi olla hyvä väline palveluiden turvaamiseksi maakuntamme asukkaille.

 

Lahdelle neljä vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa

Perjantai 25.4.2008

Lahden kaupungin tulevaisuustoimikunta, johon itsekin kuulun, on saanut skenaariotyönsä työnsä valmiiksi. Raportti esiteltiin eilisessä kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa Sibelius-talolla. Skenaarioiden lähtökohtina ovat Suomen talouskasvun tilanne, kuntarakenteen mahdollinen muutos sekä väestönkasvun nopeus. Toimikunta on laatinut neljä vaihtoehtoa kaupungin tulevaisuudesta. Toimikunnan luomat kuvat kertovat siitä, millainen Lahden seutu olisi vuonna 2025.  

Kahdessa mallissa kuntarakenne on pysynyt nykyisellään ja kahdessa se on muuttunut. Talouskasvu puolestaan on kahdessa mallissa hidasta ja kahdessa nopeaa. Kaikille skenaarioille yhteisiä haasteita ovat ikärakenteen muuttuminen, työvoiman riittävyys sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Skenaariotyöskentelyn tavoitteena on tukea kaupungin tulevaa strategia- ja yleiskaavatyötä sekä edesauttaa kuntarakennetarkastelua.

Suomen suuret kaupungit jakautuvat tulevaisuudessa menestyjiin ja taantujiin. Todennäköisten 5-7 menestyvän kaupungin joukkoon tulevat kuulumaan ne alueet, jotka osaavat hyödyntää kaupunkiseudun yhteistyön. Hyvätuloiset lapsiperheet sijoittuvat jatkossa yhä enemmän kehyskuntiin. Yhdyskuntarakenteen on oltava järkevä, ettei ennustettavissa oleva energian hinnannousu muodostu esteeksi keskuskunnassa työssäkäynnille, hahmotteli tilaisuudessa puhunut Kuntaliiton tulevaisuudentutkija Santtu V. Bruun. 

Tulevaisuustoimikunnan raportti: Lahden neljä tulevaisuutta 

Oikea kompassisuunta ja tukeva ote karttaan

Keskiviikko 23.4.2008

 Paras-hanke tarvitsee tuekseen vahvaa johtajuutta, totesi ministeri Kiviniemi eilen Finlandia- talossa pidetyssä koko päivän mittaisessa kuntatoimijoille tarkoitetussa PARAS- seminaarissa. Hänen mukaansa onkin tarkasteltava lähemmin, millaista muutosjohtajakoulutusta kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohto tarvitsevat lisää uudistuksen läpiviemisen tueksi.

- Kaiken kaikkiaan Paras-uudistus on edennyt hyvin. Olemme saavuttaneet tuloksia yli odotusten kuntien yhdistymisissä ja yhteistoiminta-alueiden perustamisissa. On kuitenkin muistettava, että uudistus on alkumetreillä. Palvelujen järjestämis- ja tuottamistapojen uudistaminen on vasta edessä, totesi Kiviniemi lopuksi.  

Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti on nyt valmis. Eilinen oli itselleni kolmas valtakunnallinen Paras-seminaari, eikä se tarjonnut varsinaisesti enää mitään uutta. Ministerit Kiviniemi, Risikko ja Sarkomaa edustivat alustuksillaan ja vastauksillaan tyylikkäästi naisosaamisen politiikan huippua. Heitä ja muitakin päivän puhujia kuunnellessa ei voi todeta muuta kuin kansanedustaja Hannes Mannisen sanoin: ”Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.”  

Niinpä niin, ajat ovat todella muuttumassa. Tulevina vuosina mennään eteenpäin sellaisessa maastossa, missä on viisasta säilyttää oikea kompassisuunta ja hyvä ote karttaan.