Liitosneuvottelut etenevät

Perjantai 26.2.2010

Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksessä on nyt ensimmäinen kierros, helmikuiset alkukuulemistilaisuudet, pidetty. Selvittäjä Osmo Soininvaara on kuullut niin kuntien asukkaiden ajatuksia kuin työryhmienkin näkemyksiä mahdollisesta uudesta kunnasta.

Enpä kadehdi selvittäjän postia. Kuten Soininvaara itse toteaa, hän voi vedota mukana oleviin kuntiin vain järkisyiden kautta. Meidän paikallisten vastuulle jää luonnollisesti tunnepuolen käsittely, joka näyttääkin olevan aika haasteellinen tehtävä.

Olisi toivottavaa, ettei minkään kunnan asukkaiden mielissä nousisi kohtuuttomia tunnekuohuja, vaikka jonkin verran sellaista on keskustelutilaisuuksien perusteella havaittavissa. Asiat asioina olisi aina viisainta. Faktapohjaista tietoa saadaan yhä lisää, kun selvitys valmistuu alkukesästä ja valtuustot pääsevät tekemään päätöksiä syyskuussa.

Viimeinen kuulemistilaisuus pidettiin Kärkölässä. Asiallisessa keskustelussa ilahdutti erityisesti ajatus: ”Yhdistymisen myötä kärköläläisyys nousee uuteen arvoonsa samoin kuin kävi suomalaisuuden EU:hun liittyessä. Myös silloin pelättiin, että suomalaisuus katoaa, mutta näinhän ei ole tapahtunut, vaan suomalaisuus on korostunut. Myös yhdistymisessä paikallisidentiteetti tulee vahvistumaan.”

Lahtelainen veronmaksaja voi oikeutetusti kysyä, miksi 100 000 asukkaan kaupungin tulisi olla kiinnostunut hankkeesta, varsinkin, jos naapurit suhtautuvat epäluuloisesti. Uskon kuitenkin lahtelaisten olevan valmiita vastuunkantoon koko maakunnan hyväksi, eikä itsekäs ajattelu saa enemmistöä taakseen. Eihän ole yhdenkään Päijät-Hämeen kunnan etu se, jos joku meistä voi huonosti.

Muutosta kunnallisten palveluiden ja kuntarakenteen osalta tarvitaan. Ensimmäinen kuulemiskierros osoittaa niin selkeästi, ettei tämän päivän malli palveluiden järjestämiseksi ole todellinen vaihtoehto tulevaisuuden tarpeisiin. Resurssien rajallisuus ja huoltosuhteen vinoutuminen pakottavat meidät uudistumaan ja uudistamaan palvelutuotantoamme kuntakartasta riippumatta.  

Selvitetään niin ei tarvitse vain selitellä

Maanantai 21.9.2009

No, nyt toivottavasti päästään vihdoin itse asiaan. Palvelurakenteita on veivattu jo vuosi tolkulla ja kansanäänestyksiäkin on ehditty vaatia, vaikka vielä ei ole oikein faktaa mistä äänestää. Lahden seudun kuntaliitosta selvittämään halutaan kaksi huippumiestä. Pääselvittäjäksi esitetään Osmo Soininvaaraa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden selvittäjäksi Markku Lehtoa.

Valtiovarainministeriö asettaa selvittäjät kuntia kuultuaan. Kuntien hallitusten kannanotot selvityksen toimittamiseen halutaan 7. lokakuuta mennessä ja koko liitosselvityksen toivotaan valmistuvan ensi vappuun mennessä. Selvitystyö käynnistyy luonnollisesti vasta valtiovarainministeriön päätöksen jälkeen.

Mitkä kunnat sitten oikeasti lähtevät mukaan ja mitkä eivät. Ministeriö maksaa selvityskulut ja se myös edellyttää, että alueen on oltava eheä.

Alueellisen eheyden toteutumiseksi on enemmän kuin suotavaa, että myös Asikkala on selvityksessä mukana. Koska ministeriö määrittelee, mitä kuntia selvitys ainakin koskee, jäisi Artjärvi tässä vaiheessa ulkopuolelle. Valtio ei aseta selvityksiä kuntiin, joilla on vastaavia menossa muiden kanssa.

Tosin ministeriön päätös ei estä selvittäjää ottamasta tarkasteluun muitakin ja toisaalta ministeriö saattaa jopa selvittää liitosta, vaikkei kunta itse olisikaan mukana.

Vaikka kuntaliitos ei ole kaikkien mielissä toivottavaa eikä todellisuudessaankaan ratkaise kaikkia tulevaisuuden haasteita, on liitoksen selvittäminen välttämätöntä. Liitoksen myötä loppuisi ainakin jatkuva keskinäinen kilpailu, joka ei ole kenenkään etu.

Neuvoa-antaviin kansanäänestyksiin päästään siis mahdollisesti jo ennen juhannussaunojen lämmittämisiä. Kansalaismielipiteen kartoittamisen tulee perustua vertailevaan kysymyksenasetteluun niin, että vaihtoehdot kyetään esittämään syy-seuraussuhteineen. Näin äänestyksestä saadaan asiapohjaisempi ja myös varteenotettavampi päätöksentekijöille.   

 

Taistelua palvelujen puolesta

Tiistai 14.4.2009

Valmisteilla oleva kuntalain muutos on askel järkevämpään suuntaan. Kuntajakolakiehdotuksen mukaan kunnat voisivat liittyä yhteen, vaikkei niillä olisikaan yhtenäistä maarajaa. Näin vältyttäisiin liitosten ulkopuolelle jäävien kuntien silpomiselta. 

Tähän asti valtiovarainministeriö on yksiselitteisesti edellyttänyt liittyviltä kunnilta yhteistä rajaa vaikka kyse on kuitenkin ollut lähinnä tulkinnasta. 

Onhan uusi esitys luontevampi ratkaisu verrattuna siihen, että jouduttaisiin tekemään pakkoliitos, jolla saataisiin keinotekoinen kapea maasuikale vapaaehtoisesti yhdistyvien kuntien maarajaksi. Erillään olo ei kuitenkaan voi olla tavoitetila. 

Lahden seudulle hahmotellun suurkunnan tieltä katoaa nyt huomattava muodollinen este, jos eduskunta hyväksyy ehdotuksen uudeksi kuntajakolaiksi. Kevään aikana ratkaistaan millä kuntakokoonpanolla lähdetään selvittämään Lahden alueelle kaavailtua suurkuntaa. 

Toivottavaa on, että kuntarakennekeskustelussa on siirrytty askel eteenpäin.  Tuskin enää taistellaan pelkästään jonkun tietyn rakenteen säilymisen vaan palvelujen ja hyvän elämän puolesta. Kuntaliitoksia ei voi enää vastustaa palvelujen heikkenemisen perusteella. Palvelutuotanto tulee muuttumaan voimakkaasti joka tapauksessa.