Sunnuntain syysfiilis

Sunnuntai 22.8.2010

Aamut ovat jo viileitä ja hallayöt yleistyvät iltojen pimentyessä. Syksy hiipii jo sen verran lähelle, että on syytä kaivaa pitkähihaista kaapin perältä. Syysateisiin on myös hyvä varautua ajoissa. Se aamu, jolloin tuuli riepoo ja sade piiskaa, yllättää aina. Varaston peränurkasta on otettava sateenvarjot ja muut sadevarustukset hollilleen.

Koulut, opiskelut ovat alkaneet ja suurimman osan kesälomat loppuneet. Huomaan, että parin työviikon jälkeen alkaa arki vihdoin sujua ja maistuakin. Reilu kuukauden mittainen loma on tehnyt tehtävänsä. Jos paluu arkeen on vaatinut erityisponnisteluja, niin eikös se kertone siitä, että mieli on rentoutunut ja loma onnistunut.

Tänä syksynä aion nauttia pimenevistä illoista. Sytyttelen pihan lyhdyt ja tuikut iltaisin. Istun saunan jälkeen parvekkeella, hyttyskynttilöiden saartamana, niin pitkään kuin suinkin tarkenee - vilustumatta. Seurailen oravien ja rusakoiden turkin vaihtumista.

Haen, kuin jäähyväisiksi kesälle, pihlajanoksia marjaterttuineen olohuoneen koristukseksi. Viritän kyntteliköt myös sisällä. Lempeässä elokuun hämyssä tuntuu soivan hiljainen sävel: ”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa…”