Listoja kaivataan

Tiistai 31.8.2010

ESS:n tämänpäiväisessä pääkirjoituksessa vaaditaan julki kolmen suuren puolueen työlistoja, miten Suomi saadaan talouden huonojen aikojen jälkeen tolpilleen. Hyvä, hyvä. Esityksiä nyt kaivataankin, ja mielellään samoja esityksiä, joita toteutetaan vaalien jälkeen.

Mitä työkalupakeista löytyykään? Menojen leikkauksista ei juuri uskalleta puhua, ainakaan vaalitoreilla. Joku laittaa silmät kiinni ja luottaa talouskasvun korjaavaan voimaan. Verojen kiristäminen on vielä tällä hetkellä lähinnä hampaiden kiristelyn tasolla.

Talouskasvu on tarpeen, mutta ei se yksin ongelmia ratkaise. Rehellistä olisi nyt puhua menoista ja mahdollisista säästökohteista.  Mutta yhtä reilua olisi myös tunnustaa ne heikot kohdat, joihin tarvitaan lisää panostuksia. Totuus on arvokasta, eikä säästösyistä pitäisi sortua käyttämään puolitotuuksia.

Talouspolitiikan tervehdyttäminen ei hoidu pelkillä leikkauslistoilla, vaikka karsintojakin tarvitaan, ja jo ensi kaudella. Samanaikaisesti on kyettävä pysäyttämään eriarvoisuuden kasvua ja lievittämään yhteiskunnan kahtiajakoa.

Kolmen suurimman puolueen kannattaisi perehtyä pienen puolueen laskelmiin. KD on jälleen tehnyt vaihtoehtoisen budjetin vuodelle 2011, kustannuslaskelmineen.  Se on vapaasti hyödynnettävissä, ja siitä saattaisi olla hyötyä pidemmällekin aikavälille.

Vaihtoehtobudjetin perusajatus on, että verotetaan kovemmin sitä mitä ei ole aivan välttämätöntä ja vähemmän sitä mikä on tarpeellista. Panostetaan niihin ihmisen arkeen liittyviin asioihin, joita kipeimmin tarvitaan mm. terveydenhoitoon, vanhustenhoitoon, toimeentulo- ja elatustuen saajiin sekä omaishoitoon.

 

Tutustu KD:n vaihtoehtobudjettiin tästä linkistä.

Sunnuntain syysfiilis

Sunnuntai 22.8.2010

Aamut ovat jo viileitä ja hallayöt yleistyvät iltojen pimentyessä. Syksy hiipii jo sen verran lähelle, että on syytä kaivaa pitkähihaista kaapin perältä. Syysateisiin on myös hyvä varautua ajoissa. Se aamu, jolloin tuuli riepoo ja sade piiskaa, yllättää aina. Varaston peränurkasta on otettava sateenvarjot ja muut sadevarustukset hollilleen.

Koulut, opiskelut ovat alkaneet ja suurimman osan kesälomat loppuneet. Huomaan, että parin työviikon jälkeen alkaa arki vihdoin sujua ja maistuakin. Reilu kuukauden mittainen loma on tehnyt tehtävänsä. Jos paluu arkeen on vaatinut erityisponnisteluja, niin eikös se kertone siitä, että mieli on rentoutunut ja loma onnistunut.

Tänä syksynä aion nauttia pimenevistä illoista. Sytyttelen pihan lyhdyt ja tuikut iltaisin. Istun saunan jälkeen parvekkeella, hyttyskynttilöiden saartamana, niin pitkään kuin suinkin tarkenee - vilustumatta. Seurailen oravien ja rusakoiden turkin vaihtumista.

Haen, kuin jäähyväisiksi kesälle, pihlajanoksia marjaterttuineen olohuoneen koristukseksi. Viritän kyntteliköt myös sisällä. Lempeässä elokuun hämyssä tuntuu soivan hiljainen sävel: ”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa…”

Earth Overshoot Day

Lauantai 21.8.2010

Laskelmien mukaan tänään on se päivä, jolloin ihmiset ovat kuluttaneet kaikki maapallon, tänä vuonna tuottamat, uusiutuvat luonnonvarat. Tästä päivästä vuoden loppuun elämme siis yli varojemme. Kulutamme enemmän luonnonvaroja kuin pystymme tuottamaan.

Global Footprint Network -tutkimuslaitos laskee vuosittain ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen, joka kuvaa sitä, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan ne luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen.

Maailman ylikulutuspäivä, Earth Overshoot Day, on päivä, jolloin ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja ihmisen tuottamia päästöjä.

Viime vuodesta maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut yli kuukaudella. Vuonna 2009 kulutus ylitti luonnonvarojen rajat 25. syyskuuta. Kriittinen raja ylitettiin noin kolme vuosikymmentä sitten. Tällä hetkellä tarvitaan puolitoista vuotta tuottamaan se määrä luonnonvaroja, jonka ihmiskunta kuluttaa vuosittain.

Ja se nyt tuskin ketään lohduttaa, että Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomi ei tällä hetkellä kuluta yli oman osuutensa. Muut maat kyllä kuluttavat meidänkin osuuttamme luonnonvaroista.

Ihku elokuu

Maanantai 9.8.2010

Vaikka säävaihtelut ovat olleet lähipäivinä ajoittain aika moiset, on elokuu silti niin ihana kuukausi. Erityisesti tänä vuonna, kun saimme kokea näin poikkeuksellisen lämpimän kesän. Tunnelmalliset, samettisen lempeät yöt ja päivien lämpö tekevät elokuusta yhden parhaista kuukausista vuodessa.

Kypsyvät marjat ja hedelmät sekä metsän sienisato lisäävät elokuun houkuttelevuutta. Ja nyt on vihdoin saatu jo sadettakin. Kuivan luonnon kannalta olisi tietty ollut parempi, jos olisi hiljalleen sataa tihuttanut useamman päivän tasaiseen tahtiin.  

Mutta, hyvä näinkin. Kunhan noilta syöksyvirtauksilta, peltikattoja irti repiviltä ja puita luokille vetäviltä myrskytuulilta, jatkossa vältyttäisiin. Elokuussa siis herkutellaan ainakin kantarellijuustokastikkeella paistetun kalan kanssa ja pidetään rapukekkereitä illan hämyssä.

Miinusmerkkistä

Perjantai 6.8.2010

Liki 90 miljardilla eurolla velkaantuva, ensi vuoden alijäämäinen, valtion talousarvioesitys ei juuri yllätä. Tosin eipä siltä tainnut juuri kukaan yllätyksiä odottaakaan. Rutiinin kyllästämäksi sitä on jo ehditty luonnehtia. Suuri verouudistus ja leikkauslistat jätetään surutta odottamaan ensi kesää ja uutta hallitusta.

Ei tuo talousarvio kuitenkaan ihan merkityksetön ole. Se jatkaa linjaa, jossa verotuksen progressiota lievennetään ja yhä suurempi osa veroista maksetaan samalla prosentilla tuloista riippumatta. Suomessa ei ole tehty päätöstä siirtymisestä tasaveroon, mutta sitä kohti kuitenkin näytetään liikkuvan.

Linjana on suurituloisten verotaakan alentaminen ja sosiaaliturvan lähes jäissä pitäminen. Hyvinvointivaltiota kyllä puolustellaan puheissa, mutta talousarvio puhuu toista kieltä. Meillä on edelleen noin 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävää suomalaista, joita ei budjetti lohduta.

Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseksi korotetaan esityksen mukaan 21,25 miljoonalla euroa. Se ei kuitenkaan paljon helpota työtä kuntapuolella. Kunnan oma rahoitus osuus kun kasvaa sitäkin vauhdikkaammin. Näillä yhtälöillä ei kunnissa pystytä velvoitteita kunnialla hoitamaan.

Laiskimusten laji

Torstai 5.8.2010

"Olet siis siirtynyt laiskimusten lajiin", totesi tuttavani, kun kerroin aikovani lisätä kävelyä. Hiihto, pyöräily, rullaluistelu yms. ovat toki kaikki kunnioitettavia harrastuksia ja liikuntamuotoja, mutta reippaat tunnin tai kahden tunnin kävelylenkit ansaitsisivat myös arvostusta.

Kävely on niin yksinkertainen ja hyväksi havaittu keino polttaa kaloreita. Se on myös hyväksi terveydelle ja auttaa pysymään nuorena tai ainakin nuorekkaana. Ja mikä parasta, se ei vaadi kalliita välineitä eikä autolla siirtymistä urheilupaikalle.

Lääkäri Michelle Lookin tutkimusten mukaan erityisesti naiset hyötyvätkin kävelyn terveysvaikutuksista. Tutkimustuloksista käy ilmi muun muassa seuraavia terveyshyötyjä.

Kävely on hyväksi sydämelle. Tutkijat huomasivat, että 30 minuutin reipas kävely päivittäin vähensi todennäköisyyttä sairastua metaboliseen oireyhtymään. Jos tuntuu, ettei aika riitä päivittäiselle puolituntiselle kävelylle, tutkimus osoittaa, että säännöllinen työmatkojen kulkeminen kävellen tai pyöräillen vähentää sydäntautien riskiä 11 prosentilla, etenkin naisilla.

Kävely pienentää rintasyövän riskiä. Tutkimuksen mukaan muutaman tunnin kävely viikoittain vähentää rintasyövänriskiä merkittävästi. Se johtuu siitä, että kävely pienentää kehon rasvatasoja. Erääseen tutkimukseen osallistui 74000 50-79 -vuotiasta naista ja huomattiin, että normaalipainoisilla oli 30 prosenttia pienempi riski sairastua rintasyöpään. Nuoremmilla naisilla hyödyt saattavat olla samanlaisia.

Kävely auttaa nukkumaan. Reipas kävely iltapäivällä auttaa nukkumaan. Asiantuntijat sanovat, että kävely saattaa tehostaa serotoniini -hormonin tasoja, mikä rentouttaa. Toinen vaihtoehto on, että kävely nostaa kehon lämpötilaa, jolloin myöhemmin aivot puolestaan laskevat lämpötilaa, mikä edesauttaa nukkumista. Kävelyä tulisi välttää kahta tuntia ennen nukkumaanmenoa, sillä keho ei ehdi viilentyä siinä ajassa.

Kävely tekee iloiseksi. Kävely lievittää masennusta, ahdistusta ja stressiä. Vain 30 minuutin kävely auttaa voimaan paremmin. Puolentoista tunnin kävelyllä viisi kertaa viikossa saa vielä suuremman latauksen. Yksi mahdollinen selitys sille on se, että kävely auttaa kehoa vapauttamaan endorfiinia , joka kohottaa mielialaa.

Kävely pitää hoikkana. Vain 30 minuutin kävely päivittäin riittää useimmille ei-niin-aktiivisille ihmisille ehkäisemään painonnousua. Brownin yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkimuksessa todettiin, että naiset, jotka kävelevät tunnin päivässä viisi kertaa viikossa kuluttivat 1500 kaloria päivässä, jolla pitivät poissa reilusti yli kymmenen kiloa vyötäröltä.

Kävely pitää mielen kirkkaana. Useat tutkimukset osoittavat, että niinkin vähäinen kuin 45 minuutin kävely viikossa auttaa vanhoja ihmisiä torjumaan Alzheimerin tautia. Säännölliset kävelyt on yhdistetty myös vanhojen ihmisten mielen terävyyteen, mutta huolimatta minkä ikäinen onkaan, kävely todennäköisesti auttaa pitämään mielen kirkkaana.

Kävely suojelee luita. Vain kolmenkymmenen minuutin kävely kolmesti viikossa tekee ihmeitä luille. Kävelyn kaltainen liikunta, jossa lähes kaikki kehon lihakset joutuvat töihin, pakottaa luita vahvistumaan kestääkseen kuormaamista.