"Väärin sammutettu" - oliko edes tulipalo

Tiistai 18.5.2010

Maakuntalehti uutisoi: ”Lahden kaupunginvaltuusto päätti eilen kokouksessaan äänin 32-25 (kaksi tyhjää) irtisanoa sopimuksen kaupunginorkesterin nettikonserteista”.

Päivän lehdessä kerrotaan myös Turun filharmonisen orkesterin konserttitoiminnan saavan uusia ulottuvuuksia, kun orkesteri aloittaa verkkokonsertit keväällä 2010.

”Uudet verkkokonsertit ovat osa kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmahanketta, jossa yhdistyvät musiikkielämykset, teknologia ja varsinaissuomalaiset miljööt.”

Eilinen valtuuskokous ei anna aihetta tyytyväisyyteen. Oman pesän likaamista pyrin pääsääntöisesti välttämään, mutta nyt hävettää olla lahtelainen päättäjä.

Olisin toivonut nettikonserttien jatkuvan, koska ne kuuluvat orkesterille sovittuihin tavoitteisiin ja vastaa mainiolla tavalla verkottuvan maailman haasteisiin. Laajalti tunnetun ja arvostetun orkesterimme työtä en mitenkään pysty enkä edes halu vähätellä. Nettilähetyksissä mukana ololla on ollut merkitystä myös Lahti-kuvan kohentajana.

Lahdesta ei saa muodostu takapajula, joka ei syty uusille innovaatioille - liittyivätpä ne sitten kulttuuriin, liikuntaan tai sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Harmittamaan jäi erityisesti myös tapa, jolla asiaa käsiteltiin, perusteltiin ja lopulta saatettiin muutosesitys voimaan.

Valtuustossa on tällä kaudella korostettu useaan otteeseen hyvän ja riittävästi oikeaa tietoa sisältävän valmistelun merkitystä päätöksenteon tukena.  Tästä ole samaan mieltä, mutta sen pitäisi koskea myös muutosesityksiä tehtailevia valtuutettuja.

Valtuuston tulee käyttää valtaansa, ja se voi luonnollisesti tehdä muutos- ja lisäysesityksiä, hylkäyksiä tai palauttaa uudelleen valmisteluun. Vaihtoehtoja löytyy. Vastuullinen vallankäyttö ei ole koskaan mielivaltaa.

Eilinen kokous menettelytapoineen ei nauti minun luottamustani. Olen harvoin ollut näin häpeissäni. Koen, että lainopillisia ammattitaustoja korostaen sekä itse asiaan kuulumattomilla mielikuvilla saatiin riittävä enemmistö muutosesityksen taakse.  

Olen liian suoraselkäinen antamaan tukeni tämänkaltaiselle toimintatavalle, vaikka siihen juridinen mahdollisuus olisikin.  Koska kaupunginvaltuusto on ylin päättävä elin, tulee sen jäsenten käyttää valtaansa viisaasti ja arvokkaasti.

En ole täysin vakuuttunut, että kaikki ymmärsivät mistä tarkkaan ottaen päätettiin ja mitä kaikkia vaikutuksia tehdyllä päätöksellä voi olla. Emme ainakaan lisänneet kenenkään työmotivaatiota.

Kommentit valtuuston jälkeen ovat varsin surullista kuultavaa: ”nyt orkesterin intendentti sai näpäytyksen”, ”Lahti ei tarvitse elitististä orkesteria”, ”ei hoitoalan ihmisetkään saa vastaavia levytys- tai nettikonserttilisiä”, ”menköön konserttisaliin ne joilla on varaa”.

Jos nettikonsertit aidosti ja poliittista harkintaa käyttäen sekä yhteiseen  neuvotteluun pohjautuen olisi todettu kaupungille liian kalliiksi, olisi asia pitänyt hoitaa toisin, eikä kävellä ylimielisesti niin kulttuurilautakunnan kuin kaupunginhallituksenkin yli.

Toivonkin, että valtuusto ja valtuutetut keskittyisivät intohimoisemmin kehittämään omaa poliittisen johtamisen rooliaan, johon kuuluu osana tuen antamien virkamiehille, vaan ei operatiivinen virkamiestyö. Valtuustosali ei saa muodostua oikeussaliksi. Lainopillisuutta valvoo virkavastuulla toimiva kaupunginlakimies.