Järjetöntä venkoilua
Tiistai 24.11.2009
Aika harvoin viitsin uhrata energiaani toisten puolueiden julkiseen arviointiin tai moittimiseen, mutta nyt tekee mieli. Aiheen antaa kokoomuspoikain venkoilu Urheiluhalliyhdistyksen vuosikokouksessa henkilövalintojen osalta tai paremminkin valintojen menettelytavat.
Lahden Urheiluhalliyhdistyksen vuosikokous ei nimennyt halliyhdistykseen kaupungin nimeämää asianajaja Jorma Ratiaa vaan äänestytti tilalle lääkäri Osmo Hynnisen. Itse henkilöihin en halua ottaa kantaa, mutta toimintatapaan kylläkin.
En kerta kaikkiaan halua ymmärtää tällaista peliä. Molemmat ovat kokoomuksen miehiä. Eikö kykypuolue kykene järjestäytymään sisäisesti vai missä mättää? Miksi ei siis tuotu kaupunginhallitukseen sellaisia nimiä jo kättelyssä, jotka voidaan yhteisesti hyväksyä?
Minulle ei riitä selitys, että yhdistyksen vuosikokouksessa voi nousta muitakin nimiä esiin kuin pohjaesityksessä mainitaan. Urheiluhalliyhdistys ei ole mikä tahansa yhdistys. Sen hallinto koostuu usean eri urheiluseuran jäsenistä ja kaupungin valitsemista edustajista. Mielestäni kaikkien osapuolten on kyettävä luottamukselliseen ja avoimeen yhteistyöhön.
On todella harmittavaa, että tilanteessa, jossa kaupunginvaltuusto on juuri hyväksynyt kaupungin tarkennetut omistajapoliittiset linjaukset, sorrutaan moiseen. Ja myös nyt, kun poliittinen uskottavuus on muutoinkin kuntalaisten silmissä heikoimmillaan.
Kaikkien puolueiden ja päätöksentekijöiden tulisikin erityisesti paneutua luottamuksen rakentamiseen, eikä politiikan epäluotettavuuden vahvistamiseen.
Moinen toiminta ei ylikävelyllään pelkästään aliarvio kaupunginvaltuustoa ja -hallitusta, vaan osoittaa julkisesti omien rivien olevan kokoomuksessa pahasti sekaisin. Puolueista voimakkaimmin ehkä juuri kokoomuksen suulla on vaadittu vahvempia omistajapoliittisia otteita.
Missä on kokoomuksen poliittinen vastuu ja oma sisäinen johtajuus? Onko vaarassa uusiutua kymmenisen vuotta piilossa ollut tilanne? Luonnollisesti jokaisella ryhmittymällä on aika ajoin sisäisiä jännitteitä ja vääntöjäkin, mutta tämän kaltaisella julkisella toiminnalla on syynsä ja seurauksensa.
Selviytyäksemme tulevien vuosien kuntahaasteista, tarvitsemme vahvaa ja luottamuksellista yhteistyötä yli puoluerajojen. Henkilökohtaisesti en toivo millekään puolueelle sisäisiä kahtiajakoja. Tehtyä ei saa koskaan tekemättömäksi ja virhearviointeja tapahtuu, mutta avoimuuteen ja rehtiyteen kannattaa vahvemmin nojata.
