Blogikirjoitus

Blogiarkisto



Siirry arkistosivulle »

Uutisia

18.1.2012
Katse eteenpäin
Lue lisää » 30.11.2011
Sadun hahmot heräsivät jouluun
Lue lisää » 10.11.2011
Kehätievetoomuksessa lähes 2000 nimeä
Lue lisää » 5.10.2011
Haasteellinen syksy
Lue lisää » 26.9.2011
Terveysmessut vanhemmille
Lue lisää »

Satunnainen kuva

Kohtuuden kaipuuta

Share |

Keskiviikko 14.10.2009


No, johan vierähti aikaa edellisestä blogimerkinnästä. Tolkuttomasta kiireestä on liioiteltua puhua, mutta juuri sen verran on päivissä ollut pituutta, ettei ole ehtinyt asioita muistiin merkitä.

Asioita, mistä olisi voinut kirjoittaa, on kyllä ollut vaikka kuinka paljon.

Kokouksia on piisannut, on ollut maakuntahallitusta, kaupunginvaltuustoa, kuntakierrosta, tiedotustilaisuutta, seurakuntaneuvostoa, maakuntaseminaaria, Suomifoorumia ja vaikka mitä. Sisällöllisesti paljon merkittäviä asioita, maakunnallisista kaavakysymyksistä pohdintoihin rakentuuko Suomen talous toiveiden varaan, riittääkö kasvu vai ei.

Ja kaiken ohella tuli valtuustossa julkisesti ”ristiinnaulittua” yksi virkamies ehkä kaikkien muidenkin tekemien syntien vuoksi, ikään kuin varottavana esimerkkinä. Asioilla on aina seurauksensa, rikosta seuraa rangaistus, ja näin kuuluukin olla. Liian usein puurot ja vellit menevät kuitenkin sekaisin ja oleellinen hämärtyy. Mielestäni politiikassakin tulisi useammin pyrkiä kohtelemaan toisia niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Tässä tapauksessa oikeus ja kohtuus ei toteutunut.

Viikon kohokohta, jos nyt näin voi luonnehtia, ei kuitenkaan liity politiikkaan, ainakaan suoraan. Saimme dementoituneelle isälleni kahden viikon lomapaikan paikalliseen Tapanila-kotiin. Tai ehkä paremminkin voi puhua minun ja mieheni lomajaksosta. Ei niin, ettemmekö hoitaisi mieluusti ainoaa elossa olevaa vanhempaamme, mutta raskaaksi se aika ajoin käy. Aina on jompikumpi kiinni päivittäisissä ruoka- ja lääkkeenantohommissa, ja myös huoli ikäihmisen elämästä ottaa veronsa.

Lomajakso ei ole helppo juttu isälleni, joka ei enää ymmärrä miksi eikä muista kuka hänet on vieraaseen paikkaan tuonut. Myöskään hoitajien työ ei ole helppoa, kun sitä näin läheltä seuraa. Kuinka arvokasta työtä henkilökunta tekeekään. Vanhusten parissa tehtävää työtä pitää kyllä saada arvoasteikossa ylöspäin, eikä aina korostaa puutteita ja sattuneita virheitä.

Ensi viikolla sitten nähdään miten isä-pappa sopeutuu takaisin kotiin.

 

Avainsanat: hoivatyö, vanhuus, inhimillisyys, arkisia hajatelmia