Blogikirjoitus

Blogiarkisto



Siirry arkistosivulle »

Uutisia

18.1.2012
Katse eteenpäin
Lue lisää » 30.11.2011
Sadun hahmot heräsivät jouluun
Lue lisää » 10.11.2011
Kehätievetoomuksessa lähes 2000 nimeä
Lue lisää » 5.10.2011
Haasteellinen syksy
Lue lisää » 26.9.2011
Terveysmessut vanhemmille
Lue lisää »

Satunnainen kuva

Kaikkea sitä voi sattuakin

Share |

Sunnuntai 16.8.2009


Tänään osaan jo olla kiitollinen "hyvästä vahingosta", etten vetäissyt ruokaa henki- vaan ruokatorveen, mutta toisin oli vielä eilen.

Päätimme perjantai-iltana mieheni kanssa mennä tuttuun pizzeriaan illalliselle.

Jostain käsittämättömästä syystä hotkaisin pastaruoasta kohtuullisen kokoisen lihapalan "väärään kurkkuun" ja sinne se mokoma jäikin. Ei siis tullut ylös eikä painunut alas. Syöksyin ensin hädissäni naistenhuoneeseen, mutta enpä pystynytkään itse tekemään mitään oloani helpottavaa. Sormet kurkkuun –tekniikka ei toiminut.

Soiteltiinpa jo tutulta lääkärillekin ”viiden pisteen vihjeitä” pyydellen. Mahtoi häntä toisaalta hymyilyttääkin: Mantereet metsästävät pizzerian naistenhuoneessa vaimon kurkkuun juuttunutta lihapalaa. Mutta ilman hänen ohjeitaan olisin vain pahentanut tilannetta toimillani.

Hengitys kulki vaikka vaivalloisesti, nielemään en pystynyt edes omaa sylkeäni. Tilanne oli yllättävän tuskallinen ja kiusallinen. Ei auttanut muu kuin pyytää ruoat dogbagiin ja hypätä autoon. Mieheni kiikutti henkeä haukkovan vaimon lähimmälle päivystysasemalle.

Nolottikin, kun minut vietiin ambulanssilla pillit ulvoen kaupunginsairaalasta Päijät-Hämeen keskussairaalaan, en aluksi ihan oivaltanut tilanteen vakavuutta. Kirurgian poliklinikan kautta matka kulki sitten leikkaussaliin nukutettavaksi, koska möykky oli jämähtänyt sen verran alhaalle ruokatorveen, ettei sitä skoopilla edes nähnyt.

Yö siinä sitten vierähti, pääsin lauantaiaamuna kotiin heräämön ja osaston kautta. Lihapala saatiin luonnollisesti poistettua ja nyt on jäljellä vain kipeä kurkku. Kyseessä ei ollut luunsiru vaan yksinkertaisesti liian iso nieltäväksi, rapeaksi paistettu lihapala! Ruoassa ei siis ole mitään valittamista, mutta mukaan otetut annokset jäivät kyllä lopulta syömättä meiltä molemmilta.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt asia jo hymyilyttää, mutta ei eilen. Ja vaikka tämä ei olekaan poliittinen kirjoitus, sain samalla reissulla todeta ihan livenä miten hyvin usein moitittu sairaanhoitojärjestelmämme toimii aivan mielettömälle näyttävän viikonloppuruuhkankin keskellä.

Olen kiitollinen saamastani hyvästä ja ammattitaitoisesta hoidosta. Muistanpahan tästä lähtien pureskella ruokani maltillisemmin. Ääni käheänä herkuttelen nyt pari päivää soseutetuilla keitoilla ja varmuuden vuoksi erittäin hyvin suussa sulavilla annoksilla :)



Avainsanat: arkisia hajatelmia, terveydenhuolto