Onni yksillä, kesä kaikilla!

Maanantai 29.6.2009

Kevätkausi tuntui kuluvan normaalia nopeammin, aika karkasi kuin vesi sormien välistä. Paljon oli työtä ja tapahtumia, vaalitkin veivät oman aikansa. Puolivuotinen oli kaikkiaan oikein hyvä. Touko- ja kesäkuun juhlat ovat takana ja lähes kaikki tehtävissä olevat työasiat syyskautta varten alkavat olla kunnossa.

On aika pikku hiljaa siirtyä loman viettoon ja jättää myös bloggailu vähemmälle.

Kesä tuli tänä vuonna kuin täydellä teholla; paljon vettä, tuulta ja myrskyä, ja vastaavasti on ollut monia upeita hellepäiviä. Toivottavasti aurinkoa riittää yhä, vaikka ne Suomen kesään kuuluvat keskimääräiset viisi hellepäivää ovatkin jo menneet. 

Tänään juhlistamme puolisoni nimipäivää kahvitteluhetkellä ja huomenna menemme kentälle vastaan ”Maijaa”.  Heidin thaimaalainen ystävätär saapuu vierailulle Suomeen ja olemme ristineet hänet suomalaisittain ”Maijaksi”. Saas nähdä mitä nuori nainen itse tuumaa. 

Etunimi Patcharanun ei ole kovin helppo lausua eikä lempinimikään – Mai - saa suussani oikeaa painotusta. Väärillä painotuksilla kun saattaa saada aikaan jotain aivan kummallista tarkoittavan sanan. Niinpä päädyimme yksissä tuumin esittämään hänelle suomalaista lempinimeä Maijaa, joka sattuu sopivasti vielä olemaan puolisoni äidin nimi.

Ensimmäinen kierros?

Keskiviikko 17.6.2009

EU-vaalien sanotaan olleen kuin vajaan kahden vuoden päästä järjestettävien eduskuntavaalien ensimmäinen kierros. Uuden Lahden entinen päätoimittaja Kari Naskinen pohti blogissaan EU-vaalitulosta ja erityisesti vasemmiston tappioiden syitä ja seurauksia.

Kirjoituksessa oli mielenkiintoista hänen EU-vaalituloksen vertailu eduskuntapaikkoihin. Mikäli EU-vaalien äänimäärillä olisi jaettu eduskuntapaikat, olisi tulos ollut tällainen (suluissa muutos vuoden 2007 eduskunta-vaaleista):

49 Kokoomus (-1)
46 Keskusta (-5)
40 SDP (-5)
22 Vihreät (+7)
19 Perussuomalaiset (+14)
12 RKP (+2)
7 Vasemmistoliitto (-10)
5 Kristilliset (-2)

Eduskuntavaalit ovat kuitenkin erilaiset, koska niissä Soinia ei voi äänestää kuin yhdessä vaalipiirissä. Tästä huolimatta monet uskovat perussuomalaisten saavuttavan eduskuntavaaleissa 2011 suurvoiton.  

Ovatko perussuomalaiset sitten muutakin kuin yhden miehen puolue ja hetkellinen ilmiö? Onko heidät syytä huomioida kaikesta huolimatta vakavasti otettavana puolueena, etenkin, jos he tulevat saamaan seuraaviin vaaleihin kaikkiin vaalipiireihin tunnetumpia ja vakavammin otettavia ehdokkaita kuin tähän asti? 

Ilmiö tai ei, tilanne vaatii kyllä uudelleen asemointia kaikilla puolueilla. Vaikka laskelma eduskuntapaikkajaosta EU-vaalituloksen perusteella ei toki ole realistinen monellakaan tavalla, KD:n tulevaisuuden näkymiä pohtiessani, on tuo leikkimielinen arvio ”kauhukuva” minun silmissäni. EU-vaalitavoitteen saavuttamisen ihanuuteen ei ole varaa jäädä tyytyväisenä kellumaan.

Päätöksenteosta ja palautteesta

Maanantai 15.6.2009

Sain tänään rohkaisevaa palautetta aiheotsikolla ”Kaikkia ei voi miellyttää”. Erityisesti tänään, kun valtuustossa on äänestyksessä, jo elämääkin suuremmat mittasuhteet saanut, Ranta-Kartanon kaava, olen kiitollinen saamastani viestistä. 

Sähköpostin lähettäjän luvalla kerron hieman viestin sisällöstä. Viestin lähettäjä ei halunnut ottaa tämän illan asiasisältöihin kantaa suuntaan eikä toiseen. Hän halusi rohkaista tekemään päätöksiä täysin oman harkinnan näkökulmasta. Hän kertoi arvostavansa sellaisia luottamushenkilöitä, jotka kuulemisten jälkeen tekevät päätöksensä asiapohjaisesti eivätkä nojaa liiaksi julkiseen paineeseen.

Kirjoittaja arvioi politiikan koventuneen uhkausten ja painostusten muodossa. Hänen mukaansa luottamushenkilöllä tulee olla selkärankaa seisoa asioiden takana silloinkin, vaikka uhataan äänten menettämisellä seuraavissa vaaleissa. Koventumiseen en oikein osaa ottaa kantaa, mutta uskon, ettei uhkaus-kiristys-lahjonta ole politiikassakaan mikään uusi ilmiö. 

Kokemukseni mukaan politiikassa moitteita tulee herkemmin kuin kiitosta, mutta kiitosta ja tyytyväisyyttä asioiden hoidosta saa myös usein kuulla. Arvostan sitä, että kuntalaiset ottavat rohkeasti yhteyttä ja kertovat näkemyksiään. Vuoropuhelu on tärkeää. Aikaisempiin kausiin verrattuna päätöksentekoprosessit ovat nykyään huomattavasti julkisempia ja kuntalaisilla on mahdollisuus ottaa asioihin kantaa myös virallisten kuulemisten muodossa. 

Usein sanotaan, ettei kuntalaisten mielipiteitä oteta riittävästi päätöksenteossa huomioon. Se on osittain totta. Mutta mikä onkaan riittävästi? Ainakaan 100 000 asukkaan kaupungissa ei ole edes mahdollista saada kaikkien äänioikeutettujen kantaa selville käsiteltäviin asioihin. Laajatkaan, esimerkiksi 5-6 000 tuhannen henkilön adressit, eivät kerro koko kaupungin asukkaiden mielipidettä, eikä kaikki äänestäjäni ole jokaisesta asiasta samaa mieltä.  

Olisiko tulkittavissa, että joku tietty prosenttiosuus edustaa koko väestöä? Vai eikö niillä mielipiteillä, joita ei ääneen tai adresseissa lausuta, ole väliä? Siitä olen vakuuttunut, että koko päätöksentekojärjestelmä ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen vaatii kehittämistä. 

Monille näyttää olevan vaikeaa hyväksyä sitä, ettei aina ole olemassa täysin oikeaa ja kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Myöskään omasta kannasta poikkeavaa mielipidettä ei ole viisasta tuomita vääräksi. Ei ole kenenkään etu lietsoa epäluottamusta valmisteluvastuuta kantavien virkamiesten, päätöksiä tekevien luottamushenkilöiden ja muiden kuntalaistenkaan kesken. 

Niin kauan, kun selkeästi parempaa järjestelmää ei ole olemassa, kannatan parlamentaarista edustuksellisuutta. Kannatan demokratiaa ja myös suoraselkäistä päätöksentekokulttuuria senkin uhalla, ettei kaikkia voi miellyttää tai äänimäärä ei seuraavissa vaaleissa riittäisi uudelleen valintaan.  

Ranta-Kartanosta

Keskiviikko 10.6.2009

Tämänpäiväinen UusiLahti -lehti provosoi minua kirjoittamaan muutamia ajatuksiani julki Ranta-Kartanon kaavasta. Tai oikeastaan provosoiduin jo eilen saamastani puhelusta, jossa alueen säilyttämisen puolesta nettikeräyksen perustaja kyseli minulta mitä terveisiä haluan välittää toriväelle. En yleensäkään harrasta ajatusteni viestittämistä välikäsien kautta, koska asiat saattavat muuntua ja värittyä matkan varrella alkuperäisestä. 

Nykyiset Ranta-Kartanon linjaukset tyydyttävät minua ja olen valmis hyväksymään asian etenemisen ensi maanantain valtuustossa.  Toistakymmentä vuotta olen seurannut alueen kaava- ym. käsittelyvaiheita, enkä toivo asiaa vatkattavan enää vuosikausia. Vaikeistakin asioista täytyy kyetä tekemään päätöksiä, eikä niitä ole viisasta roikottaa valmistelussa enempää. Jo lailliset valitusajat venyttävät riittävästi varsinaisen rakentamisen aloittamista, ja pidän tärkeänä, etteivät päätökset siirry jälleen seuraavalle valtuustolle.

Nyt vaaditaan valmisteluun aikalisää ja jopa kokonaan kaavan hylkäämistä. En yhdy kumpaankaan vaatimukseen. En usko, että kaikkia tyydyttävää ratkaisu kyetään synnyttämään ajankaan kanssa ja alueen nykyisellään säilyttäminen olisi mielestäni itsekäs virhe. 

Syntyperäisenä lahtelaisena en kykene parhaalla tahdollanikaan näkemään niin merkittäviä maisema- ja kulttuuriarvoja, joiden perusteella Ranta-Kartanon alue tulisi säilytettää ennallaan. On myös vaikea kuvitella, että alueesta voisi muodostua koko kansan olohuone rakentamalla vain osittain. 

Vaikka esitettävä kaavaratkaisu ei kaikilta osin vastaakaan täysin omaa näkemystäni, se on jalostunut hyvin kehityskelpoiseksi vuosien prosessissa. Peruutuspeiliin tuijottaminen esim. arkkitehtikilpailun vaiheista ei saa minulta sympatiaa. Katse pitää olla tässä, nyt ja tulevaisuudessa.

Kaavassa ei kosketa puistoihin ja puustoon, joten hyvä ympäristö säilyy. Aluetta ympäröi Fellmannin puisto, Kariniemi, Teivaan mäki ja Kisapuisto kenttineen. Avaruutta puolustettaessa, näkymä järvelle halutaan säilyttää. Kysyn kenen näkymät. Ainakin jalkaisin liikkuessa täytyy mennä aika lähellä rantaa nähdäkseen vettä. 

Olen juuri sitoutunut uuteen valtuustossa hyväksyttyyn kaupungin strategiaan. Ranta-Kartanon kaavaesitys on strategian mukainen.  Rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta, joka parhaimmillaan voi vähentää yksityisautoilun tarvetta ja auttaa kehittämään myös joukkoliikenteen järjestelmiä ja tarjontaa. Palvelujen ja puistoalueiden läheisyyteen rakentaminen on mitä kannatettavinta.

Kaava ottaa myös osin muihin alueemme suunnitelmiin kantaa, jota pidän hyvänä. Ranta-Kartano on osa keskustaa ja sen kehittämissuunnitelmia, samoin matkakeskushanke on merkittävässä asemassa kokonaisuuden toimivuuden suunnittelussa. Katson, että on kyettävä hahmottamaan useita isoja kokonaisuuksia samanaikaisesti, jotta saadaan aikanaan hyvin toisiinsa niveltyviä ratkaisuja aikaisiksi. 

On luonnollista, että kaavoitusasiat herättävät tunteita ja mielipiteitä. On hyvä, että syntyy keskustelua. Turhan usein avoin keskustelu vain tuppaa muuttumaan väittelyksi ja eri tavoin ajattelevien syyllistämiseksi. Itse en halua aliarvioida yhdenkään kuntalaisen tai valtuustokollegan mielipidettä. Katson, ettei tässäkään asiassa ei ole yhtä ainoaa tai täysin väärää ratkaisua. Erilaisten mielipiteiden taustalla on näkemys- ja painotuseroja ja niihin jokaisella kuntalaisella sekä myös päättäjällä on täysi oikeus. 

Parlamentaarinen edustuksellisuus ja demokratia puhukoot ensi maanantaina.

Tavoitteena terveelliset elämäntavat

Tiistai 9.6.2009

Allekirjoitin maanantaina ryhmämme jäsenen tekemän valtuustoaloitteen kaupungin tarjoamien alkoholijuomien lopettamisesta luottamushenkilöiden omissa tilaisuuksissa.  

Olen hieman yllättynyt tuon aloitteen saamasta mielenkiinnosta varsinkin kun ESS ei, tavoistaan poiketen, nähnyt tarpeelliseksi kertoa tehdystä aloitteesta. Aloitteen vastustus on ollut pontevaa, mutta myönteisestikin suhtautuvia on luonnollisesti ollut. Aloitteen allekirjoitti 1/3 valtuutetuista.

Koska sain asian johdosta pitkälti toistakymmentä yhteydenottoa, jäin vastauksia antaessani hieman pohtimaan, miksi asia hivelee niin kiihkeästi ihmisten tuntoja?

Arvostan sitä, että asioista keskustellaan. Keskustelu ja pohdita on paikallaan, mutta juupas-eipäs-väittely ei tässäkään asiassa johda mihinkään rakentavaan. 

Saamani palautteen mukaan joidenkin mielestä on ”järjetöntä yrittää holhota ja syyllistää, säästää kaupungin rahoja niin pienen summan takia, tyrehdyttää eurooppalainen normaali ruokajuomakulttuuri, vastustaa rennon ilmapiirin syntymistä illallisilla” jne. 

Sakari Ranta kannattaa tämän päivän lehdessä alkoholitarjoilun jatkamista luottamushenkilöiden tilaisuuksissa sillä perusteella, että suurin osa on normaalia ihmisiä ja vain harvoilla on alkoholiongelma. Hän vertaa kaupungin kustantaman alkoholitarjoilun lopettamista yksijalkaiseen mieheen, joka vaatii, että toiseltakin ihmiseltä pitää leikata jalka poikki reidestä alaspäin. 

Moni katsoo asiaa ongelmakäytön näkökulmasta. Helpointa näyttää olevan todeta: menköön hoitoon ja vertaisryhmiin ne joilla on ongelmia, ei kuulu minulle. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Me kuntapäättäjät tiedämme tilastojen kautta yhä kasvavista alkoholin liikakäytön aiheuttamista suorista ja välillisesti haitoista, jotka tulevat taloudellisesti todella kalliiksi - puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä. 

Hoitoa ja apua ei aina ole riittävästi eikä riittävän ajoissa tarjolla edes rahalla ostettuna. Yhteiskunnan palvelut eivät yksinkertaisesti tule riittämään kasvavan hoidon ja avun tarpeen kattamiseen, jos emme kykene ottamaan myös itse vastuuta elämäntavoistamme. 

Mielestäni on perusteltua edistää sellaista yhteiskunnan kulttuurikehitystä, joka vahvistaa terveellisten elämäntapojen merkitystä. Raittiudesta ja myös kohtuukäytöstä tulee kehittyä aidosti tavoiteltu ja ihailtu arvo. Miksei siis luottamushenkilöt ja virkamiehet voisi toimia terveellisen elämäntapakulttuurin edistäjinä ihan livenä eikä vain poliittisissa juhlapuheissa? 

Vaikka rahallinen säästö on pieni, kivennäisvedet ym. holittomat ruokajuomat maksavat myös, on symbolinen arvo sitäkin merkittävämpi. Moralisoimisestakaan ei mielestäni ole kyse, jokainen voi halutessaan eurooppalaisen ruokakulttuurin mukaan tilata itselleen viiniä omalla kustannuksellaan, jos näin tahtoo. Ja jos taas joku jättää tilaamatta ja tyytyy kaupungin kustantamiin kivennäisvesiin, ei siitä liene haittaa kenellekään. 

Se, että en itse ole absolutisti enkä alkoholisti, ei yksinään vaikuta aloitteen allekirjoitushaluuni. Perusteet ovat siis laajemmat. Kannatan lämpimästi sitä, ettei kaupungin rahoilla tarvitse kustantaa kaupunginhallituksen, -valtuuston ja lautakuntien omissa seminaari-, koulutus- yms. tilaisuuksissa tarjoiltavia alkoholijuomia.

Tämä on pieni askel hyvään suuntaan. Kaupungin vieraanvaraisuuksiin muissa tilaisuuksissa emme ole esittäneet muutoksia.

Hyvän sään aikana...

Maanantai 1.6.2009

Eilen Maailman lasten parlamentti, Children's Parliament of the World, järjesti Lahdessa ilmastokonsertin, jonka yhteydessä MEP -ehdokkaat voivat vannoa ilmastovalan. Oli todella harmi, että väkeä oli paikalla niin kovin vähän. Liekö sää ollut tällä kertaa liian hyvä.

Ilmastomuutos alkaa olla kaikille jo tuttu asia. On puhuttu sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, merenpinnan noususta jne. Hiilidioksidin kasvava määrä ilmakehässä nostaa maapallon lämpötilaa, ja jos päästöjä ei radikaalisti leikata, muutoksen seuraukset voivat olla yllättäviä ja kovinkin ikäviä.

Ilmastomuutoksen, sen torjumisen ja siihen sopeutumisen kuluja on yritetty hahmotella. Sir Nicholas Sternin (Iso-Britannia 2006) mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa 5-20 prosentin pysyvän laskun bruttokansantuotteeseen, jos mitään ei tehdä. Sternin mukaan pahimpien vaikutusten välttäminen edellyttää vuosittain noin yhden prosentin investointeja maailman bruttokansantuotteesta. 

Hiilidioksidi ei muokkaa vain ilmastoa vaan kyseessä on suuri tuotannollis-taloudellinen ongelma. Ilmastomuutos kolahtaa siis käytännössä kaikkiin talouselämän osiin suoraan tai välillisesti, ja ilmastomuutoksen torjunta edellyttääkin talouden rakennemuutosta.

Eihän talouden rakenteelliset muutokset sinänsä mitään uutta ole, mutta poliittiselle päätöksenteolle tilanne asettaa uusia haasteita. Ympäristöteknologioihin ladataankin nyt paljon odotuksia. Toivottavaa on, että rakennemuutokset avaavat myös uusia mahdollisuuksia.

Oma energiayhtiömme, Lahti Energia Oy, on asettanut itselleen kovat tavoitteet. Mikäli yhtiön tavoite olla Suomen nopeimmin kasvava energiayhtiö vuonna 2013 toteutuu, yhtiö on neljän vuoden kuluttua varsin todennäköisesti aivan erilainen yhtiö kuin nyt.