-
24.1.2012
Vaalien toinen kierros
Lue lisää »
18.1.2012
Katse eteenpäin
Lue lisää »
30.11.2011
Sadun hahmot heräsivät jouluun
Lue lisää »
10.11.2011
Kehätievetoomuksessa lähes 2000 nimeä
Lue lisää »
5.10.2011
Haasteellinen syksy
Lue lisää »
26.9.2011
Terveysmessut vanhemmille
Lue lisää »
Ottaa aivoonSunnuntai 3.5.2009 Elämä on ainutlaatuinen ja arvokas – elämisen arvoinen. Mutta tämän päivän lehtilööpit antavat yltiöpositiivisellekin aihetta vuodatukseen. Mikä meitä ihmisiä oikein riivaa? Lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on yleisempää kuin uskotaan. Joka neljättä kahdeksasluokkalaista tyttöä on ahdisteltu. Eikä poikiakaan unohdeta. Väestöliiton mukaan joka viides pojista on kokenut vähintään ehdottelun tasoista seksuaalista häirintää. Nuorten rankaksi äityneestä juomisesta ollaan huolissaan. Nuorisotyötä tekevien mukaan ne nuoret, jotka juovat alkoholia, juovat yhä enemmän, useammin ja rajummin. Vantaa Välittää -hankkeen teettämän nettikyselyn mukaan joka toinen alkoholia kokeillut nuori on menettänyt juomisen seurauksena muistinsa, 48 prosenttia on joskus sammunut. Väkivaltaiseksi on heittäytynyt 24 prosenttia ja 58 prosenttia tehnyt tai sanonut jotain mitä on jälkeenpäin katunut. Jokapäiväiset lehtien lööpit täyttyvät otsikoilla: humalaisen ilmoitettiin heiluvan pientalon pihamaalla aseen kanssa, ikämies ajoi ojaan, vastasyntynyt löytyi jätesäkistä, nuori nappasi lähistöltä itselleen puistonpenkin ja löi sillä rikki aseman ikkunan pääoven vierestä jne. jne. Useimmiten uutinen päättyy vastaavanlaisiin sanoihin: hän puhalsi 2,6 promillen lukemat. Miten ihmeessä tähän on tultu? Ei vois vähempää kiinnostaa, mitä se sulle kuuluu, mitä välii - asenteet leijuvat ilmassa kuin itsestään selvyyksinä. Tuntuu, ettei kukaan mahda asioille ja ilmiöille mitään, selityksiä kyllä riittää. Uutislööppejä jaksetaan sentään vielä kauhistella, edellyttäen, että jotain karmivaa on tapahtunut aivan lähipiirissä tai vastaavasti kauempana tapahtuneet ovat megaluokkaa. Helpottaako välinpitämättömyys, kylmyys ja yksinäisyys kannabiksen kieltolain purkamisella? Löytyykö hyvät käytöstavat, elämän tarkoitus ja mielekkyys lisäämällä yhä yksilön vapauksia? Homoliitot sallivasta sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymisen kauttako suomalaiset nuoretkin alkavat voida paremmin? Minun nuoruudessani oli tanssipaikoilla ja festareilla kyllä järjestysmiehiä. Nykyisin virkavallan lisäksi tarvitaan yllättävän paljon koulutettuja järjestyksenvalvojia luotiliiveineen, käsirautoineen ja kaasusumutteineen turvaamaan ihmisten jokapäiväisiä liikkeitä. Eikä aina näytä ensimmäinen, asiallinen kehotus tai käskykään menevän perille. En ole juurikaan ollut täysin jyrkän ja ehdottoman ”kieltolain kannattaja” missään asioissa, mutta elämän meno on kyllä ajan kanssa muuttanut suhtautumistani. Ns. vapaakasvatuskaan ei johtanut hyvään. Mulle-tänne-kaikki-heti-nyt ei johda muuhun kuin hektiseen kaaokseen, jonka jälkeen todetaan, ettei ollutkaan kivaa – saanko eutanasiapiikin. |
|
Avainsanat: arvot, asenne, vastuu, yksilön vapaus, arkisia hajatelmia |