Perjantai 29.5.2009
Kuntaliiton Kuntalaistutkimus ei yllätä. Tutkimuksen mukaan osallistuminen näyttää edelleen kasautuvan voimakkaammin hyväosaisille ja yhteiskunnallisesti muutenkin aktiivisille kansalaisille. Myös ruotsinkieliset näyttäisivät olevan jonkin verran aktiivisempia kuin suomenkieliset. Tehty kuntalaistutkimus on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivaa laajaa arviointitutkimusohjelmaa.
Kyselytutkimuksen mukaan passiivisimpia vaikuttajia kunnissa ovat alle 30-vuotiaat, vähän koulutetut, yksinasuvat ja pienituloisimmat. Aktiivisimmat vaikuttajat löytyvät 40–59 -vuotiaista, korkeammin koulutetuista, perheellisistä, suurituloisista, pitkään kunnassa asuneista. Sukupuolijakauman mukaan alle 50-vuotiaista naiset ovat aktiivisempia ja taas puolestaan yli 60 -vuotiaista miehet.
|
|
Avainsanat:
kuntalaiset,
osallistuminen,
aktiivisuus,
äänestäminen,
vaalit
|
Perjantai 22.5.2009
Nykyinen laki suosii suuria puolueita pienten puolueiden kustannuksella. Nyt kynnykseksi esitetään 3 %:a. Jos uudistus todella etenee kaavaillulla tavalla, olen tyytyväinen. Se jättää korjaamatta monia puutteita, mutta on kuitenkin nykyistä parempi. Voimassaoleva laki on ollut erityisesti Kristillisdemokraateille epäedullinen.
Sopimus 3 % äänikynnyksestä eduskuntavaaleissa on herättänyt myös spekulaatioita siitä, että päätös olisi pitänyt sitoa muutamien alueiden yhteen liittämiseen. Pienten vaalipiirien yhdistäminen puhututtaa, kuten esimerkiksi Itä-Suomessa. Muuallakin vastaavanlaisia pohdintoja käydään, mutta vaalipiirien yhdistämisissä on ongelmakohtansa. On syytä harkita.
Pienpuolueiden huoli on ymmärrettävää. Uusi laki ei salli vaaliliittoja ja vaikeuttaa näin entisestään oman edustajan saamista eduskuntaan. Kristillisdemokraattien kannalta uudistus on positiivinen ja antaa motivaatiota tulevaisuuden työhön. En henkilökohtaisesti ole koskaan ollut vaaliliittojen kannattaja, vaikka parasta aikaakin olemme puolueena sellaisessa tilanteessa. Matematiikka puhuu puolestaan, valitettavasti.
Demareiden parista kuuluu lakiuudistusta vastustavia yksittäisiä kannanottoja. Ihmettelen suuresti, jos he asettuvat asiassa vastahankaan. Eihän uudistus heille olisi haitallinen, päinvastoin. En myöskään ole kuullut heidän esittävän parempaa vaihtoehtoa. Toivon todella, että puutteista huolimatta laki toteutuu. Uudistus on askel oikeudenmukaisempaan suuntaan.
|
|
Avainsanat:
oikeudenmukaisuus,
yhdenvertaisuus,
vaalit
|
Torstai 21.5.2009
Helatorstain vaalitorikiertue päättyi erittäin rajuun ukonilmaan. Koko päivän oli lähestulkoon paras mahdollinen sää. Ei tuullut, ei satanut eikä helle polttanut, oli kaikin puolin sopivat olot. Forssan markkinatorillakin väkeä riitti tasaisena virtana ja keskustellut pulppusivat niin kotimaan Kelan maksatuksien hitauksista aina globaaleihin EU-pohdintoihin saakka. Upea päivä.
Illalla sitten rytisikin. Päijät-Hämeessä koettiin pahin ukkosmyrsky vuosiin. Tuli konkreettisesti todeksi se, että luonnolla on luonnottomat voimat. Raju ilma aiheutti paljon tuhoja. Laajakaistaverkkojen yhteyksiä rikkoutui, matkapuhelintukiasemia vaurioitui ja palo- sekä vesivahinkoja syntyi. Tuhannet kodit jäivät ilman sähköä ja lämpöä, kun koko Kymijärven voimala putosi verkosta. Todella harmillista oli uudehkon omakotitalon tuhoutuminen läheisellä asuinalueella.
Onneksi viat saatiin pääsääntöisesti korjattua kohtuullisen ajan kuluessa. Ja kaikesta huolimatta on ilo todeta myös rajuilman myönteiset ”jälkiseuraukset”. Taivaanrannan kirkastuttua, sateen jälkeen voi vapaammin hengittää. Keväisen pölyn huuhtouduttua on luonto kuin uusi. Kirkkaat värit hohtavat, hiirenkorvat lähes kaksinkertaistuivat ja mikä tuoksu. Ei mittään niin pahhaa, jottei jottain hyvvääki, sanoisi isoäitini, jos eläisi.
|
|
Avainsanat:
luonto,
sää,
arkisia hajatelmia
|
Lauantai 16.5.2009
Ilmastonmuutos on 2000-luvun suurin uhka ihmisten terveydelle, kertoo tuore brittiläinen selonteko.
Julkinen terveydenhoitojärjestelmä on suurten haasteiden edessä, kun yhä lämpenevät kesät nostavat kuumuuden ja huonon hygienian ruokkimia sairaustapauksia. Korkea lämpötila nostaa tulvien riskiä ja tulvat taas puolestaan levittävät tauteja.
Ilmastonmuutos ei siis ole ainoastaan taloudellinen uhka: se on uhka koko elämäntavallemme.
On selvää, ettei ilmastonmuutos uhkaa vain ympäristöä, vaan myös miljardien ihmisten terveyttä. Ilmastonmuutos voi nostaa kuolleisuutta rajusti tautien, huonon hygienian ja veden ja ruuan puutteen vuoksi.
Ilmastonmuutosta ja terveysongelmia vastaan voidaan kuitenkin taistella samoilla aseilla: auton jättäminen kotiin on hyvä teko ympäristön hyväksi, mutta myös hyvä ase ylipainoa, kakkostyypin diabetesta, stressiä ja sydän- ja keuhkosairauksia vastaan.
|
|
Avainsanat:
elintavat,
ilmastonmuutos,
luonto,
terveydenhuolto
|
Perjantai 8.5.2009
Kuntapäivillä Jyväskylässä oli upea, 20-päinen KD -joukko. Oli todella mukava tavata niin pitkäaikaisia puolueen vaikuttajia kuin tutustua aivan uusiin toimijoihimme.
Kuntapäivien kaltainen, yli 1 200 henkilön, tapahtuma on myös ainutlaatuinen tilaisuus valtakunnallisten kontaktien luomiseen yli kunta- ja puoluerajojen – monipuolisesta ohjelmatarjonnasta puhumattakaan. Musiikkiohjelmista ehdoton suosikkini oli Seminaarinmäen Mieslaulajat Semmarit.
Kuntapäivien teema oli ajankohtainen ”Yhteinen vastuu – yhteinen kunta”. Kuntavaltuustoryhmänä otimme kantaa kuntien tilanteeseen. Kunnat ovat paljon vartijoina yhä vaikeutuvan tilanteen edessä. Halusimme korostaa ryhmäpuheenvuorossamme arvovalintoja merkitystä - arvojen tulee määrittää yhteiskuntamme rakenteita ja toimintoja.
Valtion on mielestämme kannettava vahvemmin vastuunsa, kunnat eivät siihen yksin kykene. Erityisesti kuntatalouden pelastamisohjelma on saatava liikkeelle. Kuntaliiton hallituksella on oiva mahdollisuus käynnistää maan hallituksen kanssa neuvottelut kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksesta sekä myös palkkaratkaisujen rahoituksesta.
Edellytimme Kuntaliitolta vahvempaa ja määrätietoisempaa otetta kuntien edunvalvontatehtävässä. Kuntaliiton vastuu kaikkien kuntien edunvalvojana on tärkeää. Kunnissa odotetaan, että edunvalvonta on vahvaa ja määrätietoista. Ja koska kuntaliitolla on edessään poikkeuksellisen vaativa työkausi, toivotimme sille rohkeutta ja menestystä.
Turun ja erityisesti isäntäkaupunki Jyväskylän edustajien puheenvuoroissa pulpahti asiasisältöjen ohella kovin usein molemmille kaupungeille läheinen, keskinäinen kilpa-aihe: jääkiekko. Mestaruuden myötä isäntäkaupunki pääsi ansaitusti röyhistelemään rintaa.
Meidän ryhmäpuheemme aluksi edustajamme toi sen sijaan terveiset Suomen onnellisimmasta, rehellisimmästä ja kristillisdemokraattisimmasta kunnasta, Luodosta.
|
|
|
Sunnuntai 3.5.2009
Elämä on ainutlaatuinen ja arvokas – elämisen arvoinen. Mutta tämän päivän lehtilööpit antavat yltiöpositiivisellekin aihetta vuodatukseen. Mikä meitä ihmisiä oikein riivaa?
Lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on yleisempää kuin uskotaan. Joka neljättä kahdeksasluokkalaista tyttöä on ahdisteltu. Eikä poikiakaan unohdeta. Väestöliiton mukaan joka viides pojista on kokenut vähintään ehdottelun tasoista seksuaalista häirintää.
Nuorten rankaksi äityneestä juomisesta ollaan huolissaan. Nuorisotyötä tekevien mukaan ne nuoret, jotka juovat alkoholia, juovat yhä enemmän, useammin ja rajummin.
Vantaa Välittää -hankkeen teettämän nettikyselyn mukaan joka toinen alkoholia kokeillut nuori on menettänyt juomisen seurauksena muistinsa, 48 prosenttia on joskus sammunut. Väkivaltaiseksi on heittäytynyt 24 prosenttia ja 58 prosenttia tehnyt tai sanonut jotain mitä on jälkeenpäin katunut.
Jokapäiväiset lehtien lööpit täyttyvät otsikoilla: humalaisen ilmoitettiin heiluvan pientalon pihamaalla aseen kanssa, ikämies ajoi ojaan, vastasyntynyt löytyi jätesäkistä, nuori nappasi lähistöltä itselleen puistonpenkin ja löi sillä rikki aseman ikkunan pääoven vierestä jne. jne. Useimmiten uutinen päättyy vastaavanlaisiin sanoihin: hän puhalsi 2,6 promillen lukemat.
Miten ihmeessä tähän on tultu? Ei vois vähempää kiinnostaa, mitä se sulle kuuluu, mitä välii - asenteet leijuvat ilmassa kuin itsestään selvyyksinä. Tuntuu, ettei kukaan mahda asioille ja ilmiöille mitään, selityksiä kyllä riittää. Uutislööppejä jaksetaan sentään vielä kauhistella, edellyttäen, että jotain karmivaa on tapahtunut aivan lähipiirissä tai vastaavasti kauempana tapahtuneet ovat megaluokkaa.
Helpottaako välinpitämättömyys, kylmyys ja yksinäisyys kannabiksen kieltolain purkamisella? Löytyykö hyvät käytöstavat, elämän tarkoitus ja mielekkyys lisäämällä yhä yksilön vapauksia? Homoliitot sallivasta sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymisen kauttako suomalaiset nuoretkin alkavat voida paremmin?
Minun nuoruudessani oli tanssipaikoilla ja festareilla kyllä järjestysmiehiä. Nykyisin virkavallan lisäksi tarvitaan yllättävän paljon koulutettuja järjestyksenvalvojia luotiliiveineen, käsirautoineen ja kaasusumutteineen turvaamaan ihmisten jokapäiväisiä liikkeitä. Eikä aina näytä ensimmäinen, asiallinen kehotus tai käskykään menevän perille.
En ole juurikaan ollut täysin jyrkän ja ehdottoman ”kieltolain kannattaja” missään asioissa, mutta elämän meno on kyllä ajan kanssa muuttanut suhtautumistani. Ns. vapaakasvatuskaan ei johtanut hyvään. Mulle-tänne-kaikki-heti-nyt ei johda muuhun kuin hektiseen kaaokseen, jonka jälkeen todetaan, ettei ollutkaan kivaa – saanko eutanasiapiikin.
|
|
Avainsanat:
arvot,
asenne,
vastuu,
yksilön vapaus,
arkisia hajatelmia
|
|
|
