Syrjinnästä syytä puhua

Share |

Keskiviikko 29.4.2009

Ihminen luokitellaan yleensä mieheksi tai naiseksi. Ihmisellä on aina myös joku etninen tausta ja hän on tietyn ikäinen. Sen lisäksi mies tai nainen saattaa olla vammainen, hän voi kuulua johonkin uskonnolliseen ryhmään tai olla kuulumatta. Kaikki nämä ovat myös ominaisuuksia, joiden vuoksi ihminen voi joutua syrjityksi.

Sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty sekä Euroopan unionin että Suomen lainsäädännössä. Myös moniperusteinen syrjintä on laissa kielletty Suomessa. Lainsäädäntöä ollaan juuri uudistamassa.

Tavoitteena on uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä tavalla, joka kattaa entistä selkeämmin kaikki syrjintäperusteet, soveltuu yhdenmukaisemmin kaikkiin elämänalueisiin ja asettaa eri syrjintätilanteet mahdollisimman samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin.

Uudistuksella pyritään myös parantamaan mahdollisuuksia puuttua moniperusteiseen syrjintään sekä turvata riittävät voimavarat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Myös EU:ssa on parhaillaan menossa yhdenvertaisuusdirektiivin säätämisprosessi.

Direktiiviehdotuksen tavoitteena on panna täytäntöön uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaate työmarkkinoiden ulkopuolella. Ehdotusta on kritisoitu siitä, että se jättää sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ulkopuolelle ja vaikeuttaa näin moniperusteisen syrjinnän torjumista.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta on EU:ssa säädetty monia direktiivejä, jotka koskevat esimerkiksi samapalkkaisuutta, tasa-arvoista kohtelua työelämässä, sosiaalipalveluja ja työntekijän turvallisuutta raskauden ja synnytyksen jälkeisenä aikana.

Nämä syrjintäkiellot koskevat pääosin työelämää ja jättävät ulkopuolelle muun muassa median ja koulutuksen. Myöskään naisiin kohdistuvasta väkivallasta ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä Euroopan tasolla.

Syrjintä voi ilmetä aktiivisena toimintana tai yhtä lailla toimimatta jättämisenä. Syrjintä ei toki aina ole tahallista, mutta monet epätarkoituksenmukaiset toimet voivat tosiasiassa olla syrjintää. Moniperusteisen syrjinnän luonteen ymmärtäminen on tärkeää, jotta ihmisten yhdenvertainen kohtelu voi toteutua.

Avainsanat: syrjintä, Suomi, EU, ihmisarvo, toimintatavat, yhdenvertaisuus

Blogikirjoitus

Blogiarkisto

Satunnainen kuva

Uutisia

Syrjinnästä syytä puhua