18.1.2012 Katse eteenpäin Lue lisää »30.11.2011 Sadun hahmot heräsivät jouluun Lue lisää »10.11.2011 Kehätievetoomuksessa lähes 2000 nimeä Lue lisää »5.10.2011 Haasteellinen syksy Lue lisää »26.9.2011 Terveysmessut vanhemmille Lue lisää »
Ihminen luokitellaan yleensä mieheksi tai naiseksi. Ihmisellä on aina myös joku etninen tausta ja hän on tietyn ikäinen. Sen lisäksi mies tai nainen saattaa olla vammainen, hän voi kuulua johonkin uskonnolliseen ryhmään tai olla kuulumatta. Kaikki nämä ovat myös ominaisuuksia, joiden vuoksi ihminen voi joutua syrjityksi.
Sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty sekä Euroopan unionin että Suomen lainsäädännössä. Myös moniperusteinen syrjintä on laissa kielletty Suomessa. Lainsäädäntöä ollaan juuri uudistamassa.
Tavoitteena on uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä tavalla, joka kattaa entistä selkeämmin kaikki syrjintäperusteet, soveltuu yhdenmukaisemmin kaikkiin elämänalueisiin ja asettaa eri syrjintätilanteet mahdollisimman samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin.
Uudistuksella pyritään myös parantamaan mahdollisuuksia puuttua moniperusteiseen syrjintään sekä turvata riittävät voimavarat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Myös EU:ssa on parhaillaan menossa yhdenvertaisuusdirektiivin säätämisprosessi.
Direktiiviehdotuksen tavoitteena on panna täytäntöön uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaate työmarkkinoiden ulkopuolella. Ehdotusta on kritisoitu siitä, että se jättää sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ulkopuolelle ja vaikeuttaa näin moniperusteisen syrjinnän torjumista.
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta on EU:ssa säädetty monia direktiivejä, jotka koskevat esimerkiksi samapalkkaisuutta, tasa-arvoista kohtelua työelämässä, sosiaalipalveluja ja työntekijän turvallisuutta raskauden ja synnytyksen jälkeisenä aikana.
Nämä syrjintäkiellot koskevat pääosin työelämää ja jättävät ulkopuolelle muun muassa median ja koulutuksen. Myöskään naisiin kohdistuvasta väkivallasta ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä Euroopan tasolla.
Syrjintä voi ilmetä aktiivisena toimintana tai yhtä lailla toimimatta jättämisenä. Syrjintä ei toki aina ole tahallista, mutta monet epätarkoituksenmukaiset toimet voivat tosiasiassa olla syrjintää. Moniperusteisen syrjinnän luonteen ymmärtäminen on tärkeää, jotta ihmisten yhdenvertainen kohtelu voi toteutua.
Keskustan Verkkoapilan mukaan Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvosteli tänään puolueita siitä, ettei kukaan uskalla esittää talouskriisistä huolimatta mistään palveluista luopumista.
Kietäväinen sanoi, ettei hän halua tehdä konkreettisia leikkausesityksiä, koska eduskunnassa on 200 savikiekkoampujaa, jotka räiskivät jokaisen esityksen alas. Hän toivoo, että jos poliitikot evät pysty tekemään päätöksiä kuntien tehtävien purkamisesta, niin ainakin niiden joustavuutta tulee voida lisätä.
Tästä on kuntapäättäjänä helppo olla samaa mieltä. Rankkaa luopumisen tuskaa kannetaan. Ei ole helppoa myöntää julkisesti, että nykyinen tilanne on monella tapaa mahdoton yhtälö. On ymmärrettävää, että palvelujen toivotaan säilyvän eikä laadusta saisi tinkiä. Säästötalkoot ja toimintojen priorisointi ovat kuitenkin edessä.
Valtiovarainministeriö on käynnistämässä Kuntaliiton kanssa ns. normitalkoita, joissa käydään läpi kuntien toimintaa koskevaa lainsäädäntöä joustavuuden lisäämiseksi. Saas nähdä irtoaako mitään muita vaihtoehtoja tuleviin esityksiin kuin ryhmäkoot ja erilaiset kelpoisuusvaatimukset.
No, nyt se sitten on taas todistettu, että ilta- ja yöihmiset ovat fiksumpia ja jaksavat pidempään kuin aamuisin aikaisin heräävät, mikäli uskomme brittilehden Daily Mail kertomaa tehdystä tutkimuksesta.
Useiden eri tutkimusten mukaan iltavirkut ovat älykkäämpiä, hyvämuistisempia ja jopa paremmin tienaavia kuin ne, jotka heräävät luonnostaan aikaisin. Tutkimuksissa on myös todettu, että ihmisillä tosiaan on erilaisia sisäisiä kelloja, ja geenit määrittelevät, olemmeko yökukkujia vai aamun peipposia.
Viimeisimmän, belgialaisen Liegen yliopiston tekemässä tutkimuksessa huomattiin, että myöhään aamuisin nukkuvien vireystaso oli parempi 10 tunnin päästä heräämisestä kuin aikaisin heränneiden.
Tutkimuksessa vapaaehtoiset heräsivät aamulla siihen aikaan, kun se heille oli luonnollista ja menivät nukkumaan, kun heitä väsytti. Molemmat ryhmät suoriutuivat yhtä hyvin testeistä, jotka tehtiin pian heräämisen jälkeen, mutta myöhemmin yökukkujat vetivät pidemmän korren.
Olisipa helppoa, jos voisimme pelkän nukkumistapojen perusteella jakaa ihmiset fiksuihin ja ei-fiksuihin. Olisi myös mukava tietää mihin sijoittuvat iltavirkut, jotka heräävät aamulla aikaisin – väliinputoajia kenties.
Tänään vaaliavajaisten jälkeen toimittaja kysyi aikooko KD jatkaa piikittelylinjalla? Kysymys viittasi Päivi Räsäsen EU-kampanjan avajaispuheeseen, jossa hän sivalsi Keskustaa. Lehtitietojen mukaan Keskustan EU-vaaliavaus oli vahvasti kekkoshenkinen.
Olisi todella mielenkiintoista tietää miksi tuo urhoutuminen oli otettu noin voimallisesti vaaliavaukseen mukaan. Jos historiaa muistellaan, 1970 –luvulla kansan mielipiteitä juuri kyselty. Kekkonen kieltäytyi presidentinvaaleista ja Keskustan johdolla laadittiin poikkeuslaki. Eipä tainnut tuolloin demokratiaa puolustaa julkisesti kuin KD (SKL) ja SMP.
Vaalituloskaan ei vaikuttanut hallitusta muodostettaessa. Kokoomus oli vaalivoittajana ulkona hallituksesta. Eikä sinne ollut asiaa sen enempää KD:kaan (SKL), vaikka vaalitulos oli voittaisa vuosina -75 ja -79.
Mitä muuta tuo urhojen aika sitten sisälsikään? Kekkonen leimasi aikoinaan vaihtoehdon tarjoajat 'äärioikeistolaisiksi', Venäjän-kortilla pelattiin rajusti, vaalirahaa haalittiin joka suunnasta ja viina virtasi.
Tämän kaltaista arvopolitiikkaako Matti Vanhanen nyt tarjoaa Suomelle EU-vaalien kynnyksellä? En oikein ymmärrä. Ryhtiliikettä tarvitaan, mutta ei Suomi tarvitse 70 -luvun, kekkoslaista, tapaa tehdäkseen hyvää suomalaista politiikkaa Euroopan Union muiden jäsenvaltioiden kanssa.
Piikittely ei saa koskaan olla itsetarkoitus, vaan epäkohtien esille nostaminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen. Niin nytkin. Omassa EU-vaaliavajaisissamme korostimme selkeitä ja konkreettisia asioita, joita tulemme pitämään esille vaalikampanjan aikana - sisulla ja sydämellä.
Kasvava, raskas hallintokoneisto, liika byrokratia ja suuria jäsenvaltioita suosiva toimielinjärjestelmä ovat EU:n arkipäivää, puhumattakaan kaikista pienimmistä järjettömyyksistä. EU-ihanteiden ja todellisuuden välillä vallitsee ammottava kuilu, joka kaipaa avoimuutta ja todellista demokratiaa. Tätä kuilua ei urhoutumisen ajan arvoilla kurota umpeen.
Istuvan Euroopan parlamentin toiseksi viimeinen täysistunto käsitteli rajatylittävän terveydenhuollon uudistustyötä. Eilinen keskustelu korosti potilaiden oikeuksia ja heidän hoitomahdollisuuksiensa lisäämistä.
Nähtiin, että tehtävä uudistus tulisi mullistamaan eurooppalaisen terveydenhuollon takaamalla potilaille samat korvaukset riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa hoito on saatu.
Myös esitetty vapaaehtoinen ennakkolupajärjestelmä sai tukea. Mietintö hyväksyttiin luvuin 297 puolesta, 120 vastaan 152 edustajan äänestäessä tyhjää.
Päivän maakuntalehti ESS esitti tänään lukijoille mielenkiintoisen kysymyksen: mikä puolue?
Viiden pisteen ruumiillistumana toimitus tarjosi vihjeeksi toimittaja Johanna Korhosta, joka pyrkii erään ison puolueen listoilta sitoutumattomana europarlamenttiin kesäkuun vaalissa ja samaa puoluetta edustavaa lahtelaista, ex-kansanedustajaa Maija-Liisa Lindqvistiä.
Oikeaa vastausta ei tarvinnut edes miettiä: Suomen Keskusta.
Toimituksen herättämä kysymys on monella tapaa aiheellinen. Itsekin olen usein hämmästellyt mikä on ihan oikeasti Keskustan poliittinen linja nykyään. Miten samainen puolue voi toteuttaa niin keskenään arvoristiriitaiselta vaikuttavaa politiikkaa Suomessa ja Euroopassa.
Suomen Keskusta sijoittuu Euroopan parlamentissa liberaaliryhmään (ALDE), joka vastustaa EU:n maksamia maataloustukia, ajaa EU:sta liittovaltiota ja edustaa myös perhepolitiikassa arvoliberaalia vaihtoehtoa, mm. avioliiton asemaa heikentäen. Tämä liberaaliryhmä ALDE ajaa myös sukupuolineutraalin avioliiton lainsäädäntöä jäsenmaihinsa.
Arvostamani Maija-Liisa Lindqvist sanoi aikoinaan kansanedustajana eduskuntakeskustelussa yhteiskunnan horjuvan, jos oikeana mallina pidetään sitä, että kaksi samaa sukupuolta ihmistä olisi perhe. Jos tällainen hyväksyttäisiin, seuraava vaihe olisi elää vaikka sian kanssa. Keskustan edustajista liki 75 prosenttia äänestikin tuolloin parisuhdelakia vastaan.
Nyt olisi mielenkiintoista tietää mitä linjaa todellisuudessa ajaa Keskustan nykyinen puheenjohtaja? Liberaalia eurooppalaista vai suomalaista? Jos puolueen puheenjohtaja Matti Vanhanen haluaa Suomen Keskustan liberalisoituvan eurooppalaisen politiikan suuntaan, saattaa hänelle olla vielä matkaa käännyttää joukkojaan.
Tai sitten Suomen Keskusta on jo hyvässä vauhdissa ”eurooppalaistumassa”, ainakin jos uskomme tuoretta EU-vaaliehdokasta Johanna Korhosta. Puoleen tavoitteista allekirjoitan paljon, muun muassa suvaitsevaisuuden, sanoi Korhonen. Hänestä tuli valtakunnan julkkis viime syksynä, kun hän kertoi saaneensa lesboparisuhteensa takia potkut päätoimittajan paikalta jo ennen pestin alkamista.
On mielenkiintoista seurata miten asiat etenevät. Kuinka laajaa näkemystä edustaa toisen lahtelaisen, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajan Maarit Luukan ajatukset. Muutama päivä sitten saimme lukea samaisesta lehdestä hänen toiveestaan vaihtaa puolueen puheenjohtajaa seuraavassa puoluekokouksessa.
Professori Timo Kaleman mukaan Suomen olosuhteissa, jossa pääosa energiasta kuluu lämmitykseen, ekodesign-direktiivi ei ole kovin järkevä.
Tekniikka&Talous -lehdessä käsiteltiin laajasti niin sanottua hehkulamppudirektiiviä, joka kieltää hehkulamppujen myynnin tulevaisuudessa. Perusteluina on energiansäästö ja päästöjen pienentäminen.
Energiansäästölamppuihin siirtyminen ei kuitenkaan ole pelkkä win-win-tilanne, jossa kaikki voittavat.
Tampereen teknillisessä yliopistossa TTY:ssä tehtiin jo vuonna 1993 tutkimus siitä, miten valaistuksen energia lämmittää rakennusta. Tulos oli, että noin 70 prosenttia valaistuksen energiasta tulee hyödynnettyä lämmityksessä. Energiansäästölampuilla saatava energiansäästö on noin 30 prosenttia.
Valaistuksesta saatava energiahyöty pienenee, kun rakennuksen lämmöneristystaso paranee: hyvin eristetyn talon sisälämpötila nousee useammin yli lämmityksen asetusarvolämpötilan kuin huonosti eristetyn talon. Kuitenkin myös hyvin eristetyissä asunnoissa valaistuksesta saadaan lämmityksessä hyödyksi noin 60 prosenttia, koska valaistusta käytetään pääosin talvella.
Asuntojen valaistuksen näkökulmasta Suomen olosuhteissa, jossa pääosa energiasta kuluu lämmitykseen, ekodesign-direktiivi ei ole kovin järkevä. Keski- ja Etelä-Euroopan oloissa direktiivin positiiviset vaikutukset ovat suuremmat, koska siellä lämmitystarve on huomattavasti pienempi. Pienentämällä valaistuksesta syntyvää lämpöä myös jäähdytysenergian kulutus pienenee.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Mikko Paunio tuo kirjoituksessaan (Uutispäivä Demari 11.3.) esille toisen asian: vaikka energiasäästölampuista ympäristöön joutuva elohopea olisi pieni ympäristöhaitta, niin isompi riski syntyy, jos kuumaa elohopeaa sisältävä energiansäästölamppu rikkoontuu sisätiloissa.
Tällöin sisäilman metallisen elohopean pitoisuus voi ylittää monisatakertaisesti sellaisten työpaikkojen ilman elohopeapitoisuuden, joissa joudutaan käyttämään hengityssuojaimia. Siksi Paunio suositteleekin, että erityisesti lastenhuoneissa käytettäisiin edelleen hehkulamppuja.
Ekodesign-direktiivi on positiivinen asia siltä osin kuin sillä pyritään pienentämään sähkölaitteiden valmiustilan sähkönkulutusta. Hehkulamppujen täyskielto voi olla jo liioittelua.
Filosofi ja yleisnero Gottfried Leibniz (1646–1716) on sanonut, että arvokkainta ihmiselle on vapaus tehdä omia päätöksiä, jotka ovat joskus vääriäkin.
Tätä päätöksentekomahdollisuutta EU ei halua antaa asukkailleen.
Valmisteilla oleva kuntalain muutos on askel järkevämpään suuntaan. Kuntajakolakiehdotuksen mukaan kunnat voisivat liittyä yhteen, vaikkei niillä olisikaan yhtenäistä maarajaa. Näin vältyttäisiin liitosten ulkopuolelle jäävien kuntien silpomiselta.
Tähän asti valtiovarainministeriö on yksiselitteisesti edellyttänyt liittyviltä kunnilta yhteistä rajaa vaikka kyse on kuitenkin ollut lähinnä tulkinnasta.
Onhan uusi esitys luontevampi ratkaisu verrattuna siihen, että jouduttaisiin tekemään pakkoliitos, jolla saataisiin keinotekoinen kapea maasuikale vapaaehtoisesti yhdistyvien kuntien maarajaksi. Erillään olo ei kuitenkaan voi olla tavoitetila.
Lahden seudulle hahmotellun suurkunnan tieltä katoaa nyt huomattava muodollinen este, jos eduskunta hyväksyy ehdotuksen uudeksi kuntajakolaiksi. Kevään aikana ratkaistaan millä kuntakokoonpanolla lähdetään selvittämään Lahden alueelle kaavailtua suurkuntaa.
Toivottavaa on, että kuntarakennekeskustelussa on siirrytty askel eteenpäin.Tuskin enää taistellaan pelkästään jonkun tietyn rakenteen säilymisen vaan palvelujen ja hyvän elämän puolesta. Kuntaliitoksia ei voi enää vastustaa palvelujen heikkenemisen perusteella. Palvelutuotanto tulee muuttumaan voimakkaasti joka tapauksessa.
Viime europarlamenttivaaleissa nuorten 18-24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli alhainen, noin 40 prosenttia.
"Kuuleeko Eurooppa?" tarjoaa nuorille foorumin itsensä ilmaisemiseen, ja he voivat kertoa Euroopan unionille keitä he ovat ja ilmaista Brysselille huolenaiheitaan, haaveitaan, valituksenaiheitaan ja ihanteitaan.
Kampanjan kohokohta on 30. huhtikuuta, jolloin nuoret kokoontuvat Berliiniin, Milanoon, Prahaan ja muihin kaupunkeihin huutamaan "Kuuleeko Eurooppa?". Nuoria kannustetaan saamaan äänensä kuuluville politiikassa osallistumalla europarlamenttivaaleihin kesäkuussa.
Koko kampanjan aikana nuorilla on mahdollisuus esittää toiveitaan, tarpeitaan ja ideoitaan myös kampanjan verkkosivustolla osoitteessa http://www.caneuhearme.eu/eu/.
Enemmistö suomalaisnaisista tuntee olonsa elinvoimaiseksi. Tuoreessa tutkimuksessa naiset liittävät elinvoimaan energisyyden, pirteyden, myönteisen elämänasenteen ja hyvän terveyden. Ystävät ovat naisille valtavan tärkeitä. Ystävät ovat suurin yksittäinen asia, joista naiset saavat elinvoimaa.
Muita tärkeitä asioita ovat työssä viihtyminen, hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, positiivinen asenne, usko omiin kykyihin, parisuhde ja lapset sekä harrastukset. Lomamatka, lenkkeily, lepo ja ihmissuhteet olivat kärjessä, kun naisilta kysyttiin, mitä he tekisivät oman elinvoimansa lisäämiseksi nyt heti, jos voisivat valita.
Kotilääkäri-lehden ja työeläkevakuutusyhtiö Varman tutkimuksen mukaan työelämän elinvoimaisimmat naiset ovat viisikymppisiä. Juuri näin, olen tismalleen samaa mieltä: työyhteisön korvaamaton voimavara.
Viisikymppisenä koen itsekin vahvuudeksi juuri kokemuksen, osaamisen ja sitoutuneisuuden työyhteisöön. Lasten ollessa pieniä, elämäntilanne koetteli usein voimia ja terveyttä. Toisin on nyt.
Samainen tutkimus myös arvioi naisten uskon omiin voimiin kasvavan iän myötä. Saattaa tuokin hyvin pitää paikkansa, vaikka samalla omat rajoitteetkin tulevat ajan kanssa paremmin tutuiksi - ehkä se sitä vahvuutta juuri onkin.
Melbournen yliopiston tekemä tutkimus väittää, että vapaa internetin selailu tuo työntekoon lyhyitä lepotaukoja, jotka taas puolestaan nostavat työtehoa.
Tutkimuksessa seurattiin 300 australialaista työntekijää, joista 70 prosenttia piti lyhyitä taukoja työn lomassa. Vapaa selailu, uutisten lukeminen ja nettipelien pelaaminen lepuuttivat mieltä ja lisäsivät työtehoa.
Pieni irtiotto työstä internetin ihmemaassa parantaa kuulemma työtehoa jopa yhdeksän prosenttia. Prosenteista en tiedä, mutta omaa työpäivääni pienet kepeämmät nettiselailut ainakin piristävät. Eivätkä työt, ainakaan tähän mennessä, ole moisesta kärsineet – päinvastoin.
Useat yritykset arvioivat työntekijöiden vapaan nettisurffailun aiheuttavan miljoonien kustannukset tuottavuuden vähenemisenä. Jos tilanne onkin päinvastainen, yritykset käyttävät turhaan miljoonia ohjelmistoihin, jotka estävät työntekijöitä katsomasta videoita tai käyttämästä Facebookin kaltaisia sosiaalisia verkkopalveluita.
Selailussa on tietty myös riskinsä, voihan internetin sisältöön jäädä myös koukkuun. Lyhyt tauko voi karata käsistä ja aiheuttaa lopulta jopa nettiriippuvaisuutta. Samaisen tutkimuksen mukaan 14 prosentilla australialaisista on oireita nettiriippuvuudesta.
Lauantaiaamu käynnistyi jo klo 5. Sää oli harmaa, sumuinen ja mitäänsanomaton Päijät-Hämeessä. Pakkasin auton matkaan klo 6 kohti Pohjois-Karjalan maisemia – Joensuu kutsui.
Jo Heinolan jälkeen oli nähtävissä, että päivästä tulee erinomainen. Sää kirkastui kirkastumistaan ja kaivoin hanskalokerosta aurinkolasit. Ylen aamulähetykset piristivät mukavasti matkaani ja toimittajien kielimurteet vaihtuivat sujuvasti maakunnasta toiseen siirtyessä. Vastuu siirtyi konkreettisesti kuulijalle =)
Maltoin pysähtyä juomaan kupposen kahvia matkan varrella.
Perillä minua odotti salillinen vaalipiirin kevätkokousväkeä. Kokousrutiinit oli hoidettu ja ehdin sopivasti pitämään poliittisen ajankohtaiskatsauksen. Asioista virisi innokas keskustelu ja julkilausumakin sai pienellä hionnalla painokelpoisen muotonsa.
Iltapäivän koulutussessiosta iloitsen. Kävimme yhdessä läpi hieman mennyttä ja erityisesti tulevaa. Strategiatyö kannattaa tehdä hyvin - ruohonjuuresta kukkaan. Mitä kirkkaampi tulevaisuuden visio meille kaikille on, sitä mielekkäämpää ja motivoivampaa on pukea tavoitetila konkreettisiksi osatavoitteiksi. Tulosta syntyy tekemällä. Hihat on kääritty ylös!
Tänään oli todella hyvä päivä. Kotiin lähdin into piukassa ja mahtavan herkkukorin saaneena. Paluumatka tuntui puolet lyhyemmälle, eikä kahvihammas muistuttanut olemassaolostaan kertaakaan. Kotona odotti sauna kuumana.
Eipä taida kannattaa edes toivoa työviikolle parempaa fiilistä. Liika on liikaa hyvässäkin.
Kun kuuntelee tutkijaprofessori Sakari Hännisen näkemystä: ”Sosiaaliset oikeudet ovat poikkeuksellisen näyttävästi esillä tärkeimmässä lainsäädännössä, perustuslaissa ja valtiosäännössä”, on helppo olla samaa mieltä.
Kuntapäättäjänä, silmät avoinna ja kuulevin korvin, avautuu aivan toinen ulottuvuus. Toista kieltä puhuvat myös tutkimukset sosiaalisista oikeuksista ja köyhyydestä. 1990–luvun laman seurauksista ei olla päästy oikeille raiteille. Laman aikana tehdyt ratkaisut heijastuvat yhä.
Hyvä lainsäädäntökään ei nyt yksin riitä, ratkaisevaa onkin se miten sitä tulkitaan. Näyttää vahvasti sille, ettemme elä enää sellaisen hyvinvointivaltion periaatteella, jonka mukaan oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja solidaarisuus ovat yleisesti hyväksyttyjä perusarvoja.
Tätä päivää kuvaa pitkäaikaistyöttömien entisestään paheneva tilanne. Uusi taantuma synnyttää uutta työttömyyttä ja samaan aikaan valtio alentaa työllisyysmäärärahoja, tänä vuonna 45 miljoonalla eurolla. Erityisesti nuorten työttömien työllistämistakuusta olisi nyt huolehdittava.
Myös lastensuojelutapausten määrän kasvu on merkkinä huolestuttavasta kehityksestä, johon piittaamattomuus sosiaalista oikeuksista on johtanut. Esimerkiksi kunnallista kotipalvelua sai 10 vuotta sitten 50000 perhettä. Tänään sen piirissä on 10000 perhettä. Avun tarve perheissä ei ole vähentynyt.
Maan hallituksen lähtökohtana on palveluiden ja turvaverkkojen säilyttäminen, jonka vuoksi valtion menoja ei lähdetty leikkaamaan. Hyvä periaate, mutta käytännössä valtio leikkaa palveluja merkittävästi pakottamalla kunnat tekemään sen.
Tänään maa on jälleen lamassa. Tänään nähdään mihin kehitys, piittaamattomuus sosiaalisista oikeuksista on johtanut. Nähtäväksi jää mitä olemme aiemmasta oppineet. Onko tässä uusi mahdollisuus sosiaalisten oikeuksien nousulle?
