Torttuja ja vauvoja

Torstai 5.2.2009

Hyvää Runebergin päivää lukijani. Tänään syödään torttuja ja iloitaan lapsista.

Ruotsinkielisen runoilijan, kirjailijan ja toimittajan tuotantoa kuvaillaan hyvin isänmaalliseksi. Runebergia pidetään Eino Leinon lisäksi Suomen kansallisrunoilijana. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi. 

Johan Ludvig Runeberg  (5.2.1804 Pietarsaari – 6.5.1877 Porvoo) itse oli esikoinen, ja hänellä oli kolme siskoa. Mentyään naimisiin Fredrika Tengströmin kanssa tammikuussa 1831, he saivat kaikkiaan kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli pienenä.

Makea torttu poskessa iloitsen tänään lapsista. En ensisijaisesti omistani, jotka ovat jo aikuisikään ehtineitä ihania nuoria, vaan pikkuväestä. Valtuustoryhmämme jäsenten perheissä on mukava vauvabuumi meneillään. Naanan ja Teron perheenlisäykset ovat jo syntyneet, Jamin ja Jösön perheissä odotellaan viimeisillään. Aivan upea juttu. Iloa, voimia ja siunausta heille kaikille.

Muistelen usein ensimmäistä työpaikkaani silloisessa Launeen Pikkulastenkodissa, jossa 0-3 vuotiaat lapset oli jaettu kolmeen osastoon: vauvalaan, keskolaan ja leikki-ikäisten ns. isoon päähän. Erityisesti yövuorot vauvojen (joita saattoi parhaimmillaan olla kymmenenkin) syöttöineen ja kävelemään opettelevat vaahtosammuttimen kokoiset ”isojen osastolla” ovat jääneet lähtemättömästi mieliini.

Työ oli vaativaa nuorelle vastavalmistuneelle lastenhoitajalle, jolla ei tuolloin vielä ollut käytännön kokemusta omista lapsista. Ajan kanssa sain sitten työni kautta valtavasti oppia myös omien lastenikin hoitoon ja kasvatukseen.