Huolettomasti huomiseen?

Perjantai 27.2.2009

Suomi on nyt sitten Tilastokeskuksen seurannan mukaan virallisestikin ajautunut lamaan. Bruttokansantuote laski loka-joulukuussa 2,4 prosenttia vuoden takaisesta. Käytännössä talous supistuu edelleen.

Koko viime vuoden kasvu jäi kokonaisuudessaankin varsin vaatimattomaksi. Kansantuotteen määrä kasvoi vain 0,9 prosenttia edellisestä vuodesta.

Ennusteet laman pituudesta ja syvyydestä vaihtelevat. Synkimmän ennusteen mukaan laman pohja saavutettaisiin vasta vuonna 2011 ja varsinainen nousu alkaisi vasta vuonna 2015. Toivon hartaasti, ettei tämä ennuste toteutuisi. 

Jotkut ennustajat taas ovat sitä mieltä, että lama kestää vain muutamia viikkoja. Enpä vaan muista kuulleeni muutaman viikon mittaisesta lamasta. On ollut hitaamman kasvun kausia, mutta lama on aina kestänyt pitempään. 

Suurimmassa vaarassa ovat nyt kotitaloudet, joiden tulo muodostuu ansiotyöstä. Heitä koskettaa ankarimmin lomautukset ja lopputilit. Kotitalouksien velkaantumisaste on korkea. Tässä tilanteessa vaikuttaa suorastaan hölmölle pääministerin kehotus kulutuksen lisäämisestä. Sitähän kotitaloudet ovat juuri tehneet ja ylivelkaantuneet.

Säästöpaketteja

Keskiviikko 25.2.2009

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä on ryhtynyt valmistelemaan säästöohjelmaa, jotta se pysyisi tämän vuoden talousarviossaan. Menojen kasvun hallinta on kuntayhtymän johtajan Jouni Mutasen mukaan tämän ja tulevien vuosien peruskysymys.

Budjetissa pysymiseksi yhtymän kaikki tulosryhmät laativat maaliskuun loppuun mennessä säästöohjelman, jonka tavoitteena on taata lakisääteiset palvelut talousarvion määrärahoja ylittämättä.

Mutasen mukaan sekä erikoissairaanhoidon että ympäristöterveyskeskuksen palvelut on pystyttävä järjestämään talousarvion rajoissa. Periaatetasolla on helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä. Tuohon on pyrittävä.

Nykyinen tilanne on kuitenkin kovin erilainen kuin 1990-luvulla. Tuolloin laman kourissa kunnat toimivat vastuullisesti ja tasapainottivat taloutensa pääosin menosäästöin. Nykyisen laman perusteiden ollessa erilaiset, tarvitaan myös erilaisia toimenpiteitä lama-ajasta selviytymiseksi.

Vuoden 2009 talousarviot ja taloussuunnitelmat on arvioitava uudelleen ja menot sopeutettava laskeviin tuloihin. Henkilöstöpolitiikassa tulee noudattaa pidättyvyyttä ja välttää irtisanomisia. Investointi- ja peruskorjaustoiminta tulee pitää mahdollisimman korkealla tasolla.

Kuntien yhteistyötä on tiivistettävä tavoitteena taloudellisesti nykyistä vahvempi kuntarakenne. Palvelurakenteita on muutenkin muutettava ja toimintatapoja edelleen kehitettävä vastaamaan entistä paremmin muuttuvia olosuhteita.

Eikä siinä vielä kaikki. Erityisesti kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia tulee korottaa jo vuoden 2009 aikana. Valtion ei tule myöskään osoittaa kunnille yhtään uutta tehtävää lähivuosina, eikä entisiä tule laajentaa. Kunnilla ei ole yhtään jakovaraa palveluiden laajuuden ja laadun ylläpitämiseksi.   

Missä (kaikessa) mättää

Tiistai 24.2.2009

Puoli miljoonaa kokee hyvinvointinsa huonoksi. Yli kolmasosa suomalaisista epäilee kunnallispolitiikan luotettavuutta. Vielä useampi ei luota valtakunnalliseen politiikkaan.

Lainvalmistelukoneistomme tuntuu tekevän fiaskoja lakiesityksiä peräjälkeen. Ulkomaalaislaki on numero yksi, toinen on Lex Nokiana tunnettu hallituksen esitys ja kolmas farssi yliopistolain uudistus.

En sinänsä kritisoi lakeja, vaan ennen kaikkea niiden valmistelua. Yhteiskunnallinen keskustelu asioista herää liian usein vasta lakiesityksen ollessa jo valmis. Asiat ovat niin tärkeitä tulevaisuuden kannalta, että lain valmisteluun ja varsinkin niiden käsittelyyn pitää varata riittävästi aikaa, jotta epäselvyyksiltä ja jopa lapsuksilta voidaan välttyä. Esitysten taakse on myös pitkäjänteisesti pyrittävä saamaan mahdollisimman laaja rintama.

Hallituksen politiikkariihen tämänpäiväinen päätös nostaa vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta 65 vuoteen, kuuluu samaan toimintasarjaan. Jälleen kerran periaatteessa kannatettava asia saa ilmoitusluonteisella toimintatavallaan aikaan pahaa verta.

Suomalaiset toivovat parempia sosiaali- ja terveyspalveluja, tuloerojen kaventamista sekä pienituloisten aseman parantamista. Kansalaisbarometrin mukaan lähes 60 prosentilla avun tarpeessa olleista oli vaikeuksia saada apua työllistymiseen, talousongelmiin sekä lasten käytös- ja ahdistuneisuusongelmiin.

Tämä on vakava paikka. Kansalaisten tarpeisiin on kyettävä vastaamaan paremmin - luottamusta herättävällä valmistelulla ja hallinnolla. Taantuma-aika on meille kaikille haaste, jota ei hoideta lamaantumisella, mutta ei myöskään ylimielisellä hätiköinnillä.

Ruokaostokset terveellisempään suuntaan

Maanantai 23.2.2009

Huomasin, että ruokaostosten terveellisyyden seurantaan on keksitty uusi työkalu. Helmikuun puolestavälistä lähtien ”plussapallo” -asiakkaat ovat voineet ottaa käyttöönsä uuden sähköisen palvelun ruokaostostensa terveellisyyden seurantaan.

Sähköinen palvelu rekisteröi K-ruokakaupoissa tehdyt ostokset talouskohtaisesti, ja tarjoaa käyttäjilleen tietoa ja vinkkejä omien ruokaostosten sisältämistä ravitsemusarvoista. Ravintokoodi on mielenkiintoinen työkalu suomalaisten ruokatottumusten muuttamiseksi terveellisempään suuntaan.

Palvelun vahvuudeksi korostetaan sen helppoutta. Internetissä toimiva palvelu antaa yhdellä vilkaisulla oleellista tietoa taloudessa kulutettavan ruoan laadusta ja antaa hyviä vinkkejä esimerkiksi siitä, kuinka ruokavalion D-vitamiinin määrää voi nostaa. 

Työkalu on varmaan ihan mukava uutuus. En taida kuitenkaan lähteä oranssien pallojen perään pomppimaan edes virtuaalisesti verkossa. Tulee riittävästi seurattua terveyskoodeja Hämeenmaan asiakkaanakin – tosin lukulasien tehoa täytyy parantaa, niin pieneksi ovat tekstit pakettien kyljissä muuttuneet.

Toimintaympäristö muuttuu - entä sitten?

Perjantai 20.2.2009

Sairaalasielunhoidolla on Suomessa vahvat perinteet. Sairaalapapeilla on tällä hetkellä hyvät toimintaedellytykset sairaaloissa ja laitoksissa. Mikäli kansankirkon asema heikentyy kirkosta eroamisen ja maallistumisen myötä, tilanne voi tulevaisuudessa muuttua. Suomi moniarvoistuu ja avoin kysymys on, miten tämä vaikuttaa kirkon ja sairaalasielunhoidon asemaan ja toimintaedellytyksiin.

Vanhusten määrä Lahdessa on tilastojen mukaan selvästi kasvussa. Tämä tulee näkymään myös sairaalamaailmassa, vaikka kotona asumista entisestään tuetaankin. Sairaaloiden hoitoajat lyhentyvät; pyrkimys on kotiuttaa sairaalasta mahdollisimman pian. Laitos- ja avohoidon rajapinnat ovatkin siksi kysymyksiä, jotka nousevat jatkossa entistä vahvemmin esiin ja tuovat uusia haasteita yhteistyölle.  

Seurakuntien talouteen kohdistuu paineita kirkosta eroamisen myötä. Toimintaympäristöön vaikuttavat tulevaisuudessa myös mahdolliset kunta- ja seurakuntarakenteen muutokset. Sairaalasielunhoitoa tehdään yhteistyössä Lahden ympäristöseurakuntien kanssa ja tulevaisuuden kysymys onkin, miten yhteistyökuviot muuttuvat mahdollisten kunta- ja seurakuntaliitosten myötä ja mikä niiden vaikutus on sairaalasielunhoitoon.

Savon mualla sujuvasti

Sunnuntai 15.2.2009

Seminaarista…

Enpä arvannut miten mukava viikonvaihde oli tulossa, kun pakkasin matkalaukut lähtövalmiiksi. Facebookissakin vitsailin mielikuvilla, miten osin hämäläistynyt karjalainen matkaa savon mualle. 

Valtakunnallinen kuntaparlamentti kokosi puolueväkeä Varkauteen. Seminaariin osallistui satakunta kunnanvaltuutettua ympäri maata. Seminaarissa väki sai tietoa muun muassa sosiaaliturvauudistuksesta ja kuntien roolista elinkeinopolitiikassa. Lisäksi paneuduttiin hankintojen kilpailuttamiseen ja kunnan tilinpäätösasioihin. 

Ohjelma-annin lisäksi, mikä parasta, oli upeaa tavata niin paljon uusia puolueen toimijoita. 

Savolaisuudestakin…

Sanotaan, ettei savolainen ole yhtä vilkas kuin aito karjalainen. Ei hän liiku niin rivakasti, eikä puhele niin nopeasti. Hän tosin huitoo käsillä puhuessaan, mutta ei tee niin suuria ja äkkinäisiä liikkeitä kuin serkkunsa karjalainen. 

Mutta vilkkaampi hän on hämäläistä, ainakin suustaan. Savolainen on nimittäin hyvin puhelias ja seuraa rakastava. Hän on tarinan kertojana ehkä innokkain kaikista suomalaisista. Savolainen pyrkii aina "hoastattelemaan" lähimmäisiään. Se, joka hoastattelloo toista, on hänen mielestään kohtelias ja vaatimaton ihminen. Tuppisuu taas on koppava ja ikävä henkilö. Mene ja tiedä.

Vaikka viikonloppu oli mahtava ja kuuluisia savolaisia on pilvin pimein, en kuitenkaan aio liittyä fb:ssä Savolaisuus on lahja maailmalle – ryhmään. Niin hämäläiseksi en myöskään koskaan tule, etten ylväästi kantaisi karjalaista perimääni sieluni sopukoissa.  

Järkevä siirto politiikan pelikentällä!

Keskiviikko 11.2.2009

Yllätys onnistui. Vaaleihin on enää muutama kuukausi ja syntynyt vaaliliitto oli oikeastaan ensimmäinen uutinen, joka edes hieman sähköisti muutoin laiskantylsää eurovaalitunnelmaa.

Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten ja solmima järkivaaliliitto oli juuri sellainen aktivoiva tekijä kuin toivoa sopii. Reipas keskustelu ja spekulointi käynnistyi. Toivottavasti se myös laukaisee yhtä reippaan kisan siitä todennäköisesti yhdestäkin edustajapaikasta, jonka vaaliliitto lopulta saavuttaa.

Syntyneen keskustelun taso tuntuu noudattelevan joltain osin perinteeksi muodostuneiden asenteiden juoksuhautoja. Kanssakilpailijat ruokkivat voimakkaasti sisäistä hämmennyksen tilaa. Ikään kuin kristillisdemokraattien riveissä keskityttäisiin vain kimpoilemaan Perussuomalaisten parissa esiintyneiden maahanmuuttovastaisten mielipiteiden kimpussa.

Kristillisdemokraatit ovat kuitenkin laskutaitoisia ja kampanjoivat aivan omilla ja vain omilla tutuilla ja turvallisilla teemoillaan, mitkä äänestäjätkin hyvin tuntevat. Vaaliliittopuolueilla on selkeitä eroavaisuuksia tavoitteissaan ja nythän ne pääsevät molemmat oikeuksiinsa. Äänestäjät lopulta ratkaisevat millaisilla taidoilla ja arvoilla Suomea edustetaan.

Oman maakuntalehteni, Etelä-Suomen Sanomat, puolesta olen harmissani. Siinä missä muut maakuntalehdet pohtivat objektiivisesti vaaliliiton molempien osapuolten mahdollisuuksia, ESS tyytyy toteamaan Kristillisdemokraattien iänikuisen yhteistyön Keskustan kanssa hiipuneen ja liittoutumisen perussuomalaisten kanssa tuskin nostavan puolueen osakkeita.  

ESS myös näyttää olevan ainoa maakuntalehti, joka ruokkii säännöllisin väliajoin puolueen vanhaa nimeä, jota ei enää moneen vuoteen ole rekisterissä ollut. Miksi ihmeessä.

MTV3:n kysely ennakoi Suomesta europarlamenttiin lähtevän liberaaliryhmän kutistumista viidestä kolmeen edustajaan. Tällaisen uhan edessä Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Keskustan ja RKP:n kannattaisi ainakin vakavasti harkita vaaliliittoa.

Ensimmäisten tulosarvioiden perusteella povataan jo Kokoomuksen kirjaavan voitokseen myös suomalaisen konservatiiviryhmän kasvun neljästä viiteen edustajaan, jos vaaliliitosta yltääkin läpi Kristillisdemokraattien ehdokas. Keskipohjanmaan mukaan Kristillisdemokraatit hyötyvät liitosta enemmän kuin Perussuomalaiset.

LYK kymmenes

Sunnuntai 8.2.2009

Suomen eri paikkakuntien lukiot on taas laitettu paremmuusjärjestykseen. Vertailu tehtiin viime kevään ylioppilaskokelaiden pakollisissa kokeissa saavuttamien pistemäärien mukaan kouluittain.

Yhteiskoulun kasvattina on ilo todeta: Suomen kymmenen parhaan lukion joukkoon sijoittuu Lahden yhteiskoulun lukio. Hieno juttu. Niin paljon kuin viime vuosina Lahden yhteiskoulu on saanut osakseen kritiikkiä, koulu tekee hyvää työtä ja ansaitsee arvostusta eikä arvostelua. 

Haku lukioihin alkaa muutaman viikon päästä ja vaihtoehtoja löytyy liki 500. Isojen koulujen etuna pidetään laaja ainevalikoimaa varsinkin kielissä. Valtion ja kunnan rahoitus lukioille tulee opiskelijamäärän mukaan, joten suuremmissa lukioissa on ainakin periaatteessa enemmän resursseja ja mahdollisuuksia. 

Lahden kaupungin lukioiden sijoitukset:

Kannas              436.
Lahden Lyseo     154.
Salpausselkä      190.
Tiirismaa            90.


Yksityiset lukiot:

Lahden yhteiskoulun lukio               10.
Lahden Rudolf Steiner-koulun lukio 222.


 

EU -vaaliasetelmat uuteen kuosiin

Lauantai 7.2.2009

Sähköpostiini tulvahti kymmeniä yhteydenottoja tänään iltapäivällä kolmen jälkeen. Syykin selvisi. Päivän uutinen on koettu jonkin sortin uutispommina. Kristillisdemokraattien puoluehallitus hyväksyi tänään yksimielisesti teknisen vaaliliiton solmimisen Perussuomalaisten kanssa EU-vaaleissa 2009. 

Jotkut ovat harmitelleet vaaliliittoa lähinnä Kristillisdemokraattien poliittisen uskottavuuden näkökulmasta. Itse luotan siihen, että äänestäjät ymmärtävät varsin hyvin pienten puolueiden vaikean aseman nykyisessä vaalijärjestelmässä. Tekniset vaaliliitot ovat tällaisessa tilanteessa välttämättömiä. Molemmille puolueille on selkeästi oma linjansa ja omat kannattajansa.

Vaaliliitto on siis puhtaasti tekninen. Molemmat puolueet asettavat vaaleihin kymmenen ehdokasta ja kannatuslukujen valossa tällä vaaliliitolla on täysi mahdollisuus tavoitella kahta parlamentaarikkopaikkaa. Kumpikin puolue käy myös oman erillisen kampanjansa. 

Päätös mullistaa aiemmat asetelmat. Vaaliliitto antaa intoa ja potkua omaan vaalityöhömme. Eikä vain omaan vaalityöhömme vaan uusi tilanne tuo varmasti haastetta muillekin puolueille, erityisesti Rkp:lle, Vasemmistoliitolle ja Vihreille.

Kristillisdemokraatit tavoittelemme vakavasti omaa edustajaa puolustamaan kristillisdemokraattisia arvoja Euroopan parlamenttiin. Me teemme parhaamme, kesäkuussa on sinun äänestäjän vuoro päättää keneltä löytyy asiantuntemusta ja osaamista, jolla Suomen etuja voidaan parhaiten puolustaa.


Muutos ei tule jos odotamme jotain
muuta ihmistä tai jotain muuta aikaa.
Me olemme niitä, joita olemme odottaneet.
Me olemme muutos, jota etsimme.

-Barack Obama-


 

Torttuja ja vauvoja

Torstai 5.2.2009

Hyvää Runebergin päivää lukijani. Tänään syödään torttuja ja iloitaan lapsista.

Ruotsinkielisen runoilijan, kirjailijan ja toimittajan tuotantoa kuvaillaan hyvin isänmaalliseksi. Runebergia pidetään Eino Leinon lisäksi Suomen kansallisrunoilijana. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi. 

Johan Ludvig Runeberg  (5.2.1804 Pietarsaari – 6.5.1877 Porvoo) itse oli esikoinen, ja hänellä oli kolme siskoa. Mentyään naimisiin Fredrika Tengströmin kanssa tammikuussa 1831, he saivat kaikkiaan kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli pienenä.

Makea torttu poskessa iloitsen tänään lapsista. En ensisijaisesti omistani, jotka ovat jo aikuisikään ehtineitä ihania nuoria, vaan pikkuväestä. Valtuustoryhmämme jäsenten perheissä on mukava vauvabuumi meneillään. Naanan ja Teron perheenlisäykset ovat jo syntyneet, Jamin ja Jösön perheissä odotellaan viimeisillään. Aivan upea juttu. Iloa, voimia ja siunausta heille kaikille.

Muistelen usein ensimmäistä työpaikkaani silloisessa Launeen Pikkulastenkodissa, jossa 0-3 vuotiaat lapset oli jaettu kolmeen osastoon: vauvalaan, keskolaan ja leikki-ikäisten ns. isoon päähän. Erityisesti yövuorot vauvojen (joita saattoi parhaimmillaan olla kymmenenkin) syöttöineen ja kävelemään opettelevat vaahtosammuttimen kokoiset ”isojen osastolla” ovat jääneet lähtemättömästi mieliini.

Työ oli vaativaa nuorelle vastavalmistuneelle lastenhoitajalle, jolla ei tuolloin vielä ollut käytännön kokemusta omista lapsista. Ajan kanssa sain sitten työni kautta valtavasti oppia myös omien lastenikin hoitoon ja kasvatukseen.

Suomi tarvitsee EU-parlamenttiin taitavia edustajia

Tiistai 3.2.2009

Hiljalleen täydentyvät puolueiden EU-ehdokaslistat puhututtavat. Monenlaista kritiikkiä sataa oikein urakalla. Voimakkaimmin julkisesti lataavat Asmo Soininvaara ja Aamulehden blogisti Jussi Lähde.

”On epäisänmaallista äänten kalastelun nimissä asettaa ehdolle henkilöitä, joiden ansiot ovat jossain aivan muualla", ryöpyttää Soininvaara.

Missään nimessä Lähde ei aio äänestää yhtäkään jalkapalloilijaa Brysseliin.  No en minäkään jalkapalloilijaa äänestä, mutta en siksi, että joku on palloilija vaan siksi, että tiedän ja tunnen itselleni parempia vaihtoehtoja.

En siis voi yhtyä Lähteen näkemykseen siinä, että listoilta saa hakemalla hakea ihmisiä, jotka oikeasti pystyisivät hoitamaan tehtävänsä Euroopan parlamentissa. Kyllä niitä löytyy, ei ehkä kaikki, mutta löytyy.

Erityisesti puolueiden julkkisehdokkaiden nimeämisiä moititaan. Yleistää ei kuitenkaan pitäisi. 

Ymmärrän, että puolueet tavoittelevat vaaleissa paikkoja ja niin kuuluukin tavoitella. Yhtä lailla puolueiden vastuulla on asettaa ehdokkaita, joilla valituiksi tultuaan on osaamista ja oikeasti annettavaa niin kunnallisella ja valtiollisella tasolla kuin laajemmaltikin – vaaleista riippuen.

Julkisuuden henkilö siis vai tuntematon. 

Ei kai kumpainenkaan yksinään esteeksi saa nousta. Kyllähän muu kokemus, osaaminen ja kiinnostus asioiden hoitoon tulee olla ratkaisevampi. On hyvä muistaa, että kaikki TV:stä tutut kasvot eivät ole kouluttamattomia yhden hömpän osaajia. 

Samoin taitavien riviasiantuntijoiden on mahdollista edetä urallaan tunnetuksi. Vaikka Lähde lataakin: "Listoille ilmestyy päivästä toiseen enemmän ja enemmän nimiä, jotka ovat tekemässä vuoden 2011 eduskuntakampanjoidensa pohjatyötä".

Tammikuun vauhtiviikot

Sunnuntai 1.2.2009

Tammikuu vaihtui helmikuuksi todella vauhdilla. Vauhdikkuus ei ole kuitenkaan ollut hallitsematonta kaaosta.  Työtä on ollut paljon, mutta kaikki ajallaan. Kertaakaan ei ole syntynyt tunnetta, etten ehtisi tehdä kaikkea tarvittavaa. Olenkohan oivaltanut jotakin hitaasti kiiruhtamisen viisaudesta?

Päivät ovat pitäneet sisällään niin Lahden kaupungin kuin seurakuntayhtymänkin strategisia pohdintoja, arvojen ja toimintatapojen määrittelyä. Strategian työstämisessä on jotain hyvin kiehtovaa. En yhdy niihin, jotka kokevat strategiat vain paperinippuiksi, mitkä jäävät tai joutavat jäädä hyllyyn pölyttymään. 

Strategia on ikään kuin olennaisen etsintää ja valintojen tekoa. Etsiminen tapahtuu pohtimalla yhteisön identiteettiä ja ympäristöä, jossa se elää. Näiden pohjalta on mahdollista muodostaa yhteinen näky, johtotähti, joka ohjaa kaikkea toimintaa.

Parhaimmillaan strateginen ajattelu raottaa tärkeitä ulottuvuuksia.  Kykyä nähdä: yhteisön kannalta olennaiset perusasiat, mahdollisuudet, muutokset, ilmiöt ja resurssit. Tahtoa arvottaa: valinnat toimintaympäristöstä avautuvien mahdollisuuksien suhteen oman identiteetin pohjalta. Tapaa toimia: ”strategiset silmälasit”, joiden läpi tehdään päätökset ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja opitaan uutta.

Kuukausi huipentui eiliseen, puolueen seminaarirumbaan eduskunnassa. 

Samaan aikaan aamupäivällä, kun puoluehallitus piti omaa kokoustaan, kouluttautui auditoriossa nelisenkymmentä puolueen toimijaa. Oli todella ilo nähdä monia tuttuja sekä paljon uusia innokkaita. Todella hyvä ja mukava fiilis jäi aamupäivästä. Oli kuin hääpäivä; jotain uutta, vähän vanhaa ja ehkä myös ripaus sinistä =).

Iltapäiväksi auditorio täydentyi liki satapäiseksi joukoksi, kun turvallisuuspoliittinen seminaari alkoi. Eversti Pekka Visuri ja puolustusasiainneuvos Helena Partanen sivusivat alustuksissaan yleisellä tasolla mm. globaalia tilannetta, Yhdysvaltain turvallisuuspoliittista analyysiä, puolustuksen vaihtoehtoja ja Ruotsin mallia. 

Mielenkiintoisimman ja samalla konkreettisimman alustuksen piti Maapuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Mika Kerttunen aiheenaan Lähi-Itä polttopisteenä. Hän pohti Gazan tilannetta: Israelin sekä Hamasin strategisia, taktisia ja poliittisia tavoitteita ja niiden keinoja.

Lopuksi hän pohti kummankin osapuolen näkökulmasta mikä onnistui ja mikä meni pieleen. Palestiinan kysymykseen tulevaisuuden ratkaisumallista ei luonnollisesti päästy lopulliseen totuuteen. Mikä vaihtoehto on teoreettisesti parempi, mikä kuitenkin halutumpi tai mikä toimivampi: yksi, kaksi tai jopa kolme valtiota, se jää nähtäväksi.

Eilen nimettiin myös KD:n ensimmäiset EU-ehdokkaat: puoluesihteeri Sari Essayah, poliittinen sihteeri Niklas Andersson ja fysioterapeutti Markku Holmi. Kaikki kolme uunituoretta ehdokasta ovat varteenotettavia vaihtoehtoja EU-parlamenttiin.