Pää pölkyllekö?
Keskiviikko 10.12.2008
Unto Räsänen kirjoittaa päivän ESS:ssa ”Rikkomuksista vaiettiin” otsikolla, joka provosoi kommentoimaan. Ensinnäkin jo kirjoituksen otsikko on ikävän tarkoitushakuinen ja myös virheellinen. Asiassa, johon kirjoittaja viittaa, ei missään käsittelyn vaiheessa ole toimittu vaikenemalla, vaan pyrkimällä antamaan julkisuuteenkin oikeaa ja oikea-aikaista tietoa.
Kysymykseen ”Onko kaupungin johto syyllistynyt virkavirheeseen?”, on helppo vastata. Ei siis kaupunginjohto vaan kaupungin intendentti Tuomas Kindberg on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa, josta hän on myös saanut virallisen varoituksen. Mikä on Kuntalain mukaan kovin mahdollinen rangaistus irtisanomisen lisäksi, eikä sitä rehellisyyden nimissä voi tulkita ”kaupunginjohtajan veljelliseksi varoitukseksi”. Sivutoimiluvista ja työaikana matkustamisesta on siis aina sovittava työnantajana toimivan esimiehen kanssa, tämä olkoon opiksi meille jokaiselle.
”Palkatun toimenhaltijan rikkomukset ovat olleet johdon tiedossa jo pitkän aikaa, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytty, ennen kuin asia tuli julkisuuteen.” Tämäkään ei pidä paikkaansa. Asiaan puututtiin heti, kun se tuli esiin - siis ennen mediajulkisuutta. Se, että asian selvittäminen ja viralliset kuulemiset vievät oman aikansa, ei luulisi aiheuttavan moitetta. Eikö 2000-luvulla olekaan enää voimassa sanonta: ensin asia tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Asian käsittely on siis edelleen kesken. Kaupunginhallitus arvio vielä kerran 22.12. kokouksessaan, onko rangaistus ollut riittävä asian vakavuus huomioon ottaen.
Koko jupakassa itseäni kaupunginhallituksen jäsenenä on harmittanut moni asia. Jo tapahtunut virkamiehen virkavirke työssään on itsessään kovin valitettavaa, mutta nämä lähes mestaukseen tähtäävät tuomaroinnit jaksavat hämmästyttää. Kenen edunmukaista oli tarkastuslautakunnan lähteä hötkyilemään asiassa, vaikka tieto käsittelyjärjestyksestä ja keskeneräisyydestä oli tiedossa. Mitä tällä tavoiteltiin – ei mielestäni ainakaan oikeutta ja kohtuutta eikä kaupungin etua.
Koska olen saanut asian johdosta paljon sähköpostia, tulkoon myös näin julkisesti todettua, etten henkilökohtaisesti voi missään olosuhteissa hyväksyä virheiden ja laiminlyöntien lakaisua maton alle. Mutta, koska kukaan ihmisistä ei ole virheetön eikä täydellinen, kannatan aina kohtuutta. Virheistä pitää maksaa ja niistä pitää oppia. Jos luottamus menee, on luottamus mahdollista palautua vain toimimalla jatkossa oikein. Ja tämä mahdollisuus tulee mielestäni sallia meistä jokaiselle – myös intendentti Tuomas Kindbergille.
