Joulukalenteri

Sunnuntai 30.11.2008

Huomenna avataan joulukalenterin ensimmäinen luukku. Meillä ripustettiin seinälle jo parikymmentä vuotta vanha kuultokudos, jossa tonttulapsia siirretään päivä kerrallaan kohti jouluaattoa.

Lisäksi en malttanut olla ostamatta suklaakalenteria, vaikka ei perheessämme enää pikkuväkeä olekaan eivätkä kaikki perheenjäsenet ole edes kotosuomessa joulun aikaan.

Innostuin myös hieman selvittämään joulukalenterin historiaa. Museotietojen mukaan jo 1800-luvulla Saksan luterilaisilla oli tapana laskea päiviä jouluaattoon. Esimerkiksi ovenpieleen vedettiin liidulla pieni merkki 1. päivästä joulukuuta alkaen jouluaattoon asti.

Ensimmäiset painetut adventtikalenterit eli joulukalenterit valmistuivat 1900-luvun alussa Saksassa ja partiojärjestöt toivat joulukalentereita Ruotsiin 1930-luvun alussa. Suomessa ensimmäinen tieto joulukalenterista on vuodelta 1947. Suomen ensimmäisen adventtikalenterin aiheena oli piparkakkutalo, jonka ikkunoita avattiin päätyen Betlehemin seimeen.

Suklaakalenterin tiedetään ilmestyneen markkinoille ensimmäisen kerran vuonna 1958. Joulukalentereita on tarjolla nykyään myös sähköisessä muodossa. Huomenaamulla siis suu makeaksi ennen töihin lähtöä.

Kauppa se on mikä kannattaa - vai kannattaako

Maanantai 24.11.2008

Sinivihreän hallituksen linjaus avata sunnuntait kaupankäynnille ympäri vuoden on tarpeeton ja liian lyhytnäköinen.  Aukiolojen laajentaminen tuo väistämättä monia ongelmia eikä arjen ja pyhän viikkorytmin romuttaminen kulutushysterian turvaamiseksi ole niistä vähäisin.

Kauppojen sunnuntaiaukiolo kasvattaa myös päivähoidon tarvetta viikonloppuisin. Lahdessa viikonloppuisin avoinna oleviin päiväkoteihin ei enää mahdu lisäpaikkoja. Nyt on ryhdyttävä selvittämään pikaisesti kauppojen sunnuntaiaukiolon vaikutuksia päivähoitoon.

Jos päivähoidon tarve sunnuntaisin kasvaa merkittävästi, pitää hoitopaikkoja lisätä tai avata käyttöön uusia yksiköitä. Nykyisellään noin 3500:sta päivähoidossa olevasta lapsesta kymmenesosa tarvitsee Lahdessa erityisjärjestelyjä viikonloppuisin tai iltaisin. Lahden noin 40 päiväkodista joka neljännessä annetaan vuoro- tai viikonloppuhoitoa.

Unelmatehdas

Torstai 20.11.2008

Lahden kaupunginhallitus istui neljä kokonaista työpäivää putkeen ja urakka on nyt ohi. Talousarvio 2009 on valmis valtuustolle esitettäväksi. Yli 200 -sivuinen opus monine liitteineen kahlattiin lähes rivi riviltä läpi, tekstimuutoksia ja sanallisia painotuksia hiottiin moneen otteeseen.

Käyttötalouteen emme enää lisänneet emmekö vastaavasti mitään poistaneetkaan. Investointiosaan muutoksia tuli lähinnä muutamien hankkeiden aikaistamisen muodossa, esimerkiksi uuden paloaseman ja Myllypohjan koulun liikuntasalin rakentamista haluttiin nopeuttaa.  

Parannusta nykyisiin palveluihin on tulossa sosiaali- ja terveystoimeen ja koulutukseen.  Painopistettä on kohdennettu vanhustenhoidon ohella esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Nämä painotukset ovat mielestäni juuri oikeita. Valitettavaa vain on, että tarve on aina suurempi kuin mihin taloudelliset realiteetit taipuvat.

Toinen huolestuttava asia on investointien raju kasvu. Pahoin pelkään, että strategiset linjaukset taloussuunnitelmavuosia rasittavista investoinneista ovat liian kirkassilmäisesti laadittu – siitäkin huolimatta, että kuntarakentamista on talouden taantuman aikaan syytä hyödyntää suhdannetasaajana.

Tänään hyväksymämme tulevien vuosien investointipaketti on euromääräisesti sellaista luokkaa, että se lisää väistämättä velan ottoa rajusti. Velkamäärän kasvu taas puolestaan heijastuu käyttötalouteen kasvavina korkomenoina, ja sitä kautta heikentää palvelutuotannon rahoitusta.

Jos budjetti hyväksytään lähes tällaisenaan valtuustossa, en lainkaan hämmästy jos ja kun uusi hallitus joutuu asioita arvioimaan heti ensi keväänä uusin silmin.

Kaupunki siis kohentaa palvelujaan, rakentaa ennätystahtiin – ja velkaantuu enemmän kuin kaupunginjohtajan alkuperäinen esitys oli. Kokonaisuuteen on kuitenkin syytä olla tyytyväinen – suo siellä, vetelä täällä. Perästä kuuluu.

Lahti 100 000

Perjantai 14.11.2008

Nyt on aihetta juhlaan. Lahden väkiluku on nyt ylittänyt vuosikausia odotetun rajapyykin, sillä päiväkohtainen sadantuhannen asukkaan raja rikkoutui marraskuun ensimmäisinä päivinä. Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan, että marraskuun ensimmäisenä päivänä Lahden väkiluku oli väestötietojärjestelmän mukaan tarkalleen 100 078. Kuun vaihtuessa väkiluku hyppäsi ylöspäin peräti 133 hengellä, sillä lokakuun viimeisen päivän väkiluku oli vielä 99 945.

Luku ei sinänsä ole aivan tarkka, koska muuttoilmoituksia saattaa tulla viiveellä, samoin kuin kuolinilmoituksia, mutta niin tarkka kuitenkin, että voi sanoa: nyt kotikaupunkini on oikeasti 100 000 asukkaan kaupunkia.

100 000 asukkaan rajan rikkoutuminen on toki lähinnä symbolinen asia, mutta on se myös viesti kaupungin vetovoimasta. Lahti on kasvava ja eteenpäin menevä kaupunki! Onnittelut!

Tänään loistavat radiomastojen valot Maailman diabetespäivän johdosta. Minun silmissäni mastojen sininen väri loistakoon myös 100 000 asukkaan kunniaksi.

Työllisyyspolkuja

Keskiviikko 12.11.2008

Työllisyystoimikunnassa pähkäilemme työllisyysmäärärahojen kohdentamisien kanssa. Lahti on edelleen korkean työttömyyden aluetta. Vaikka kaupunkimme työllisyysaste on hiljalleen kohonnut vaikeiden lamavuosien jälkeen, on selkeästi nähtävissä myös työttömyyden periytyvyys seuraaville sukupolville.

Vaikeasti työllistettävät ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat tukea ja ohjausta, mutta samoin on nuorten laita.

Keskustelujemme perusteella ovat nuoret ja vaikeasti työllistettävät painopisteinä Lahden uudessa työllistämissuunnitelmassa. Tämä on aivan oikea linjaus. Kaupunki on sijoittamassa työllistämiseen ensi vuonna 11 miljoonaa euroa. Tähän vuoteen verrattuna työllistämisessä keskitytään erityisesti oppisopimuksiin.

Vaikka kesätyöllistettävien lukumäärä pysyy ennallaan, oppisopimukset tuplaantuvat. Tavoitteena on 10 uutta oppisopimusta ja jatkoaika yhtä moneen aloitettuun oppisopimukseen. Näin voidaan helpottaa myös hoitoalan työvoimapulaa ennen kaikkea vanhusten hoidossa. Myös nuorten työpajoihin aiotaan nykyistä enemmän voimavaroja.  

"Pietarin kalansaalis"

Maanantai 3.11.2008

Lahden kaupunginvaltuuston seminaarimatka 4,7 miljoonaiseen Pietariin oli onnistunut. Perillä vietetyn kolmen päivän aikataulu oli tiivis ja erittäin mielenkiintoinen.

Ohjelmassa oli talousarvioseminaarityöskentelyn lisäksi käynti suomalaista teollisuusmuotoilua esittelevään näyttelyyn, jossa ovat mukana rakentamisessa olleet Lahden Ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutin oppilaat.

Vierailimme pääkonsulaatissa ja Pietarin vesilaitoksella sekä osallistuimme keskustelutilaisuuteen Smolnassa, Pietarin kaupunginjohtajan ja hallinnon toimipaikassa.

Suomen Pietarin konsulaatissa pääkonsuli Olli Perheentupa otti ryhmämme vastaan kertoen konsulaatissa tehtävästä työstä. Kuulimme myös virkamiesten esitykset yritysten ja kuntien välisestä yhteistyöstä.

Pietarin vesihuoltolaitoksella Vodokanalilla yhtiön pääjohtaja Felix Karamazinov piti meille mielenkiintoisen esityksen Pietarin vedenpuhdistuksesta. Saimme tutustua myös juuri avattuun museonäyttelyyn, jonka teemana on vesi.

Perjantai-illan ohjelmaamme kuului Lahden kaupunginorkesterin konsertti, jossa kapellimestarina oli Jukka-Pekka Saraste ja solistina Ilja Gringolz.

Lahden ja Pietarin läheisyys sai matkan aikana realistiset mittasuhteet. Euroopan neljänneksi suurin metropoli on pian vain 3,5 tunnin päähän Lahdesta. Nykyisestä 5,5 tunnista kahdella tunnilla nopeutuva rata vahvistaa merkittävästi Lahden logistista asemaa. Uusi yhteys pitäisi valmistua loppuvuodesta 2010.