Maanantai 31.3.2008
”Demarit vaativat Lahti Energian säilyttämistä kaupungilla ja myyntisuunnitelmien hautaamista. Kunnallisjärjestön kannanoton mukaan myynnin sijasta olisi keskusteltava Lahti Energian kehittämisestä tulevia haasteita kuten päästökauppaa varten. Sähköyhtiön kauppaaminen ei demareiden mukaan laskisi lahtelaisten energialaskua vaan tuottaisi vain rahaa ulkomaisille omistajille.” - näin uutisoi aamun lööpit.
Voi voi sentään, kuinka helppoa onkaan vaalien alla ilmoittaa julkisesti, ettei omaisuutta saa myydä. Täytyy sanoa, että kyllä on kapeakatseista ajattelua, eiväthän asiat noin yksinkertaisia ole. En toki itsekään ole minkään myyntiautomaation kannalla, mutta mielestäni noin kapea lähestymiskulma ei ole vastuullisuutta. Sanotaan, ettei ”lypsävää lehmää ei saa myydä”. Mutta, on myös muistettava, ettei ”kuolleestakaan” kukaan juuri mitään maksa.
Omistamiseen liittyy aina oleellisesti ajankohtainen seuranta siitä, kuinka paljon omaisuuden säilyttäminen hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa tulee nyt ja jatkossa maksamaan ja milloin on mahdollisimman viisas aika mahdolliselle myynnille. Itsestään selväähän on, että toimivasta omaisuudesta pidetään koko ajan huolta ja energiayhtiöitä kehitetään vastaamaan nykyisiä ja tulevia vaatimuksia.
Tilanne on tänä päivänä kuitenkin kovin erilainen kuin aikoinaan yhtiötä perustettaessa. Lähivuosina tehtävät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi parin kolmen vuosikymmenen päähän. Minusta on valheellista antaa kuntalaisille se kuva, että vain myymällä energiayhtiö, käyttäjähinnat kallistuvat. Energian hinta tulee kallistumaan joka tapauksessa, omistajasta riippumatta. Mutta kuinka paljon voikaan kaupungin omistama yhtiö tulevaisuudessa velkaantua investointivelvoitteiden yhä kasvaessa, onkin yksi keskustelemisen arvoisista kysymyksistä.
On luonnollista, että yhtiön sisällä noudatetaan osakeyhtiölain mukaista henkeä ja katsotaan ensisijaisesti yhtiön etua. Mutta omistajapuolella tarvitaan vieläkin laajempaa näkemystä tulevasta kuntakehityksestä, johon kuntaomistujuus erilaisissa muodoissaan oleellisesti kuuluu. On käytävä rehellistä, avointa ja arvioivaa asiantuntijapohjaista keskustelua eikä pidä hirttäytyä juupas-eipäs linjoille. Kuntalaisten palvelujen turvaaminen tulee olla omistaja puolella ensisijainen tehtävä. Myynnin aika ei ole tänään, mutta pikemmin kuin arvaammekaan tai haluaisimme, tilanne voi olla toisin - meistä riippumattomista syistä.
|
|
Avainsanat:
energia,
Lahti,
vaalit
|
Sunnuntai 23.3.2008
Olen saanut useita yhteiskuntamme tilanteesta huolestuneita yhteydenottoja. Viime päivinä on nostettu esiin tavoite homoparien adoptio-oikeudesta. Vasemmistoliiton ja demareiden edustajat ovat profiloituneet uutisoimalla halustaan esittää täyttä adoptio-oikeutta homopareille. Onkin todella hyvä, että asia herättää keskustelua. Demareiden ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Viitanen korostaa, että kyseessä on luonnollinen jatke parisuhdelaille. Totta on, että tämä oli odotettavissa parisuhdelakia hyväksyttäessä. Tekniseksi jatkoksi minä sitä kuitenkin kutsuisin, mutta en luonnonmukaiseksi. Hyväksytty parisuhdelaki johtaa väistämättä kysymyksiin, kuinka pitkälle jatkovaatimuksia tulee, tuleeko raja vastaan missään. Eikä enää löydy riittävästi selkärankaisia päättäjiä vetämään rajaa edes johonkin. Poikkeuksia ja vähemmistöjä on aina ollut ja tulee olemaan, ja ihmisarvo tulee olla loukkaamaton. Mutta mihin perustuvat pyrkimykset, joilla lainsäädännön keinoin halutaan vahvistaa luonnon vastaisuutta.
En halua piirunkaan vertaa syyllistää yksinhuoltajia, eritavoin seksuaalisesti suuntautuneita henkilöitä tai erilaisissa perhemuodoissa eläviä. Perhe- ja sosiaalityötä tehneenä tiedän, että jo nyt meillä elää perheitä, joissa on lapsia samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä. Enkä tuomitse heitäkään. Varsinkaan lapset eivät voi valita vanhempiaan. Mutta lain voimalla ei mielestäni tarvitse tieten tahtoen rohkaista uusien vastaavin tilanteiden syntyä. Lailla on turvattava ensisijaisesti lapsen etu, eikä aikuisen halu ja oikeus.
Etelä-Suomen Sanomien teettämään kyselyyn vastanneet antoivat selkeän mielipiteen. Vain 25% kannatti täyden adoptio-oikeuden myöntämistä rekisteröidyille homopareille, 73% vastasi kieltävästi ja 2% ei osannut sanoa. Suunta näyttää selkeällä. Toivottavasti lainsäätäjät ottavat kansalaisten näkemykset vakavasti huomioon.
|
|
|
Perjantai 21.3.2008
Palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko ja kiirastorstai takana, pitkäperjantai on tänään, huomenna lankalauantai ja vihdoin pääsinpäivä. Piinaviikon tai kuten itse olen tottunut kutsumaan hiljaisen viikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä on kansanperinteessämme lempinimet. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä. Sunnuntaina virvottiin, maanantaina koottiin tanhualta malkapuita, tiistain vuoltiin sytyketikkuja pääsiäistulille, keskiviikkona ripustettiin kellot lehmien kaulaan, torstaina ajettiin paha "kiira" kartanolta metsään, perjantaina istuttiin pirtissä ja vältettiin vierailuja, lauantaina värjättiin talven aikana kehrätyt langat. Pääsiäisaamusta sitten jo ruvettiin varsinaiseen pyhänpitoon ja nuoret tytöt vallankin pesivät kasvonsa purovedellä, jolloin pysyi kauniina koko vuoden.
Pääsiäinen pyhäpäivineen merkitsee tänä päivänä useimmille ylimääräistä vapaa-aikaa. Mutta toivottavasti on vielä sijaa myös kristillisellä pääsiäisenvietolla, johon liittyy Jeesuksen kärsimys ja ristinkuolema pitkäperjantaina sekä hänen ylösnousemuksensa pääsiäisenä.
Jo pääsiäistä merkitsevä sana kertoo monissa kielissä jotakin siitä, mistä on kysymys. Vanhan testamentin heprean ”pääsiäinen”, pesah, on lähellä sanaa pasah, joka tarkoittaa ”mennä ohi”. Samasta sanasta ovat lähtöisin muun muassa aramean ja venäjän pasha, kreikan paskha ja ruotsin påsk. Englanninkielen sana Passover (kirjaimellisesti ”sivuuttaminen”) viittaa juutalaiseen pääsiäiseen. Siinä on myös kristillisen pääsiäisenvieton juuret.
Paastonaika on mennyt ohi ja voidaan herkutella. Talvi on sivuutettu, kevät koittaa. Yön on väistyttävä, päivä valkenee. Kuolema on voitettu ja olemme matkalla kohti uutta elämää. Pääsiäispäivän jumalanpalveluksessa alttarilla on valkoisia kukkia puhtauden ja viattomuuden vertauskuvina. Ne muistuttavat minua siitä, että syytön Kristus on kärsinyt meidän kaikkien puolesta, jotta me voimme saada häneen turvatessamme syntimme anteeksi.
|
|
Avainsanat:
juhlapäivä
|
Keskiviikko 19.3.2008
Pääsiäistä edeltävän viikon päivät ovat perinteen mukaan palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai ja lankalauantai.
Olisipa mukava tietää laitetaanko perinteen mukaan tänään missään enää karjan kellokkaalle kelloa kaulaan.
Mutta tänään, kellokeskiviikkona on myös Minna Canthin ja tasa-arvon päivä. Hyvää tasa-arvon päivää itse kullekin.
|
|
Avainsanat:
juhlapäivä
|
Sunnuntai 16.3.2008
Virpominen on karjalainen perinne, joka liittyy pääsiäisen aikaan eli Palmusunnuntaihin ja se tunnettiin Karjalassa nimeltä virposunnuntai. Ortodoksien Lasaruksen lauantain vigiliassa siunattiin pajunoksat, joita sai viedä kotiin ikonin taakse. Lapset keräsivät pajunoksia ja koristelivat niitä. Varhain palmusunnuntaiaamuna perheenäiti virpoi lapset ja karjan, siis ne, joiden kasvua toivottiin. Isäntä virpoi hevoset. Lapset lähtivät aamulla virpomaan kummia, sukulaisia ja naapureita.
Karjalaiselle virpomiselle on ominaista runsaat ja hauskat virpomisluvut. Muita olennaisia piirteitä ovat virpovitsan luovuttaminen virvotulle ja tämän maksama palkka. Palkka haettiin pääsiäislauantaina. Virpoluvuissa esiintyy onnentoivotuksia, palkanpyytelyjä ja leikillisiä jopa pelottaviakin uhkailuja.
Itselläni tulee vieläkin varattua makeisia kotiin palmusunnuntaiksi – ikään kuin varmuuden vuoksi, jos vaikka sattuisi joku virpoja käymään. Enää ei tosin muutamaan vuoteen ole asuinalueellamme ollut virpomassa käyvää pikkuväkeä. Harmillista.
Virvon varvon vitsasella
tuoreeks terveeks,
tulevaks vuuveks!
Isännälle ikää pitkää,
emännälle perää leveää!
Virvon varvon vitsasella,
kosken kevätpajusella,
terveyttä toivottelen,
siunausta siivittelen,
onnea oksalla tällä.
Virvon varvon vitsasella
kosken pajun oksasella,
Jumala sinua siunatkoon! 
|
|
Avainsanat:
juhlapäivä
|
Torstai 13.3.2008
Tiistaina kuultu Lahden eteläisen kehätien takaisku sai myönteisen käänteen. Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmän mukaan hanke on sittenkin otettu kuluvan vaalikauden väylähankkeiden listalle, vuodelle 2011. Onpa hieno juttu, kehätie on tärkeä hanke koko Päijät-Hämeelle. Suunnittelutyö pääsee näin jatkumaan.
Hallituksen eilen julkistamasta paketista kehätie puuttui, mikä oli meille Lahdessa suuri pettymys. Olihan ympäristöministeriö samana päivänä vahvistanut uuden maakuntakaavan, johon kehätien Launeen linjaus sisältyi. Toivottavasti asia on nyt oikeasti kunnossa. Perästä kuuluu.
|
|
Avainsanat:
Lahti,
maakunta
|
Keskiviikko 12.3.2008
Tänään on Tampereen hiippakunnan piispanvaali. Jos kukaan kuudesta ehdokkaasta ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä, järjestetään vaalin toinen kierros 26. maaliskuuta kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.
Ehdokkaat ovat Nokia Missio ry:n toiminnanjohtaja Markku Koivisto, Lapuan hiippakunnan hiippakuntasihteeri Eija Harmanen, Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Pekka Särkiö, Tampereen tuomiorovasti Olli Hallikainen, Tampereen hiippakuntadekaani Ari Hukari ja Kirkon ulkoasiain osaston teologisten asiain sihteeri Matti Repo.
Uusi piispa astuu virkaansa suunnitelmien mukaan kesäkuun alussa, kun viran nykyinen haltija, tammikuusta 1997 tehtävää hoitanut Juha Pihkala jää eläkkeelle. Toivon omalle ehdokkaalleni Pekka Särkiölle menestystä vaalissa.
No niin siinä kävi, kuten yleisesti arveltiin: piispanvaali menee toiselle kierrokselle. Kukaan ehdokkaista ei saanut puolta annetuista äänistä. Vaalin toinen äänestyskierros pidetään 26.3. kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.
Ehdokkaina toisella kierroksella ovat Kirkon ulkoasiain osaston teologinen sihteeri Matti Repo ja ja Keski-Lahden kirkkoherra Pekka Särkiö. Ensimmäisellä kierroksella äänet jakaantuivat seuraavasti: Matti Repo 247, Pekka Särkiö 204, Ari Hukari 191, Olli Hallikainen 165, Eija Harmanen 75 ääntä ja Markku Koivisto 66 ääntä
Hollolan rovastikunnan alueella oli äänioikeutettuja 200, joista 192 äänesti, yksi ääni hylättiin. Äänet jakautuivat seuraavasti: Pekka Särkiö 105, Ari Hukari 45, Matti Repo 25, Markku Koivisto 9 ja Olli Hallikainen 7 ääntä.
|
|
Avainsanat:
vaalit,
seurakunta
|
Tiistai 11.3.2008
Liikenneinvestoinneista sovittiin hallituksen budjettikehysneuvotteluissa. Lahden eteläinen kehätie ei mahdu vielä lähivuosina aloitettavien uusien tiehankkeiden listalle. Valtio varautuu rahoittamaan vuosina 2009-2012 uusia liikenneinvestointeja enemmän kuin koskaan, mutta Lahden eteläisestä kehätiestä hallituksen rahoitusesityksessä ei ole mainintaa.
Vaikka ilmassa on ollut vuosien varrella kaikenkarvaisia lupausennusteita rahoituksesta niin Launeen kuin Renkomäen linjauksen reviirien takana, en itse ole tuon tason arveluihin painoa laittanut. Silti nyt saatu tieto on kovin harmillinen. Asia edellyttää alueemme kansanedustajilta todella vahvaa lobbauspanosta, että eteläinen kehätie saadaan mukaan edes 2012 jälkeiseen koriin. Onneksi juuri hyväksytyssä maakuntakaavassa ratkaistiin myös vuosikymmeniä vireillä ollut valtatie12:n Lahden eteläistä kehätietä koskeva linjaus. Se on nyt osoitettu Launeen linjauksen mukaisesti, eikä siitä enää tarvitse vääntää.
Myönteistä Päijät-Hämeelle on sen sijaan 5-tien remontin aloitus Lusista Mikkeliin - valmiina 40 miljoonan euron urakka on neljän vuoden kuluttua. Myös valtatie 12:n paranustöille on tulossa rahoitusta yhteensä 180 miljoonaa euroa Hämeenlinnan ja Kouvolan välille.
|
|
Avainsanat:
Lahti,
maakunta
|
Perjantai 7.3.2008
Kansainvälisen naistenpäivän historia ulottuu aina vuoteen 1857 ja New Yorkiin. Juhlapäivä on tarkoitettu kaikille naisten ryhmille ympäri maailmaa, ja se on määrätty kansainväliseksi vapaapäiväksi monissa maissa. Naiset kaikissa maanosissa jakautuvat usein kansainvälisten rajojen mukaan sekä etnisten, kielen, kulttuurin, taloudellisen ja poliittisten eroavaisuuksien mukaan. Naistenpäivänä juhlitaan kuitenkin kaikki yhdessä.
Kansainvälinen naistenpäivä on tarina siitä, kuinka aivan tavalliset naiset tekevät historiaa; kyseessä on vuosisatoja vanha kamppailu, jonka tavoitteena on, että naiset osallistuisivat yhteiskuntaan tasa-arvoisina miesten kanssa. Muinaisessa Kreikassa Lysistrata aloitti seksuaalisen taistelun miehiä vastaan tarkoituksenaan lopettaa sota. Sama taistelu jatkui Ranskan vallankumouksen aikana: Pariisin naiset vaativat "vapautta, tasa-arvoa, veljeyttä" ja marssivat Versaillesiin vaatimaan naisten äänioikeutta.
Kaikilla ja kaikella on oma historiansa. Naistenpäivänä on hyvä arvioida, miten perinne, joka edustaa vuosikymmenien aikaista kamppailua tasa-arvon, oikeuden ja rauhan hyväksi, on toteutunut ja mihin tulevaisuudessa on aihetta keskittyä.
Hyvää huomista kansainvälistä naistenpäivää kaikille! Tänä vuonna Lahdessa juhlistetaan päivää yli puoluerajojen, tervetuloa Lahden kauppatorille aamupuurolle klo 9-12!
|
|
Avainsanat:
juhlapäivä
|
Tiistai 4.3.2008
Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna runsaat 4 000 suomalaista joutui masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Lukumäärä on kymmenessä vuodessa puolitoistakertaistunut. Viime vuonna masennuksesta aiheutui sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkemenoina yli 500 miljoonan euron kustannukset.
Ministeri Hyssälää huolestuttaa erityisesti se, että uusien masennuksen perusteella alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on edelleen nousussa. Hän kaipaakin nyt erityishuomiota masennusperusteisen työkyvyttömyyden vähentämiseen.
Työelämä kaipaakin pikaisesti uudistuksia. Masennukseen liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä tärkeitä asioita ovat työhyvinvointia edistävät työelämän käytännöt, varhainen tuki työpaikoilla ja työssä jatkamista edistävä monipuolinen hoito ja kuntoutus.
|
|
Avainsanat:
eläköityminen,
työhyvinvointi
|
Sunnuntai 2.3.2008
Tänään sunnuntaina 2.3. oli lehdessä artikkeli siitä, keneltä lahtelaiselta valtuutetulta löytyy kotisivut. ESS:n toimittaja Jukka Airo oli perehtynyt lahtelaisten kaupunginvaltuutettujen aktiivisuuteen ylläpitää nettisivuja.
Lahdessa on kaikkiaan 59 kaupunginvaltuutettua ja reilut kaksikymmentä varavaltuutettua. Toimittaja oli löytänyt verkkosivut kaikkiaan vain kahdeksalta valtuutetulta. Olipa mukava huomata, että olen yksi heistä. Kotisivujen ylläpitäminen ei mielestäni ole sen enempää ajasta kuin rahastakaan kiinni. Hyviä, helppoja ja edullisia toteutusvaihtoehtoja on todella runsaasti tarjolla. Viitseliäisyyttä se kyllä hieman edellyttää.
Vaaleja ei voiteta verkkosivuilla, mutta ne palvelevat nykyaikaisena välineenä tärkeällä tavalla asioista ja valtuutetun mielipiteistä kiinnostuneita kuntalaisia. On ollut mukava huomata miten lisääntyneet yhteydenotot nettisivujen välityksellä eivät kuitenkaan ole vähentäneet puhelin- ym. kontakteja. Verkko ei siis korvaa painettua sanaa, puhelinkeskusteluja, henkilökohtaisista kohtaamisista puhumattakaan, mutta on yksi merkittävä vuorovaikutteisuuden lisä.
Lue tästä ESS:n artikkeli kokonaisuudessaan.
|
|
Avainsanat:
vaalit,
nettiverkko
|
Lauantai 1.3.2008
Kevään muodostavat kolme kuukautta, maalis-, huhti- ja toukokuu. Nyt on siis kevätkausi alkanut. Kovin perinteisestä talvesta ei oikein ollut tietoakaan, ainakaan täällä Etelä-Suomessa. Mutta mitä kaikkea keväästä aikoinaan opetettiinkaan?
Maaliskuu on saanut nimensä sanasta maalinen joka tarkoittaa maata. Maaliskuussa kevät alkaakin maan paljastumisella lumen alta.
Huhtikuu on saanut nimensä huhti-sanasta; ennen vanhaan oli tapana kaataa huhdat eli suuret puut ja jättää ne pellolle kuivumaan, missä ne sitten poltettiin pellon lannoitteeksi.
Toukotyöt eli maan kääntäminen, muokkaaminen ja kylväminen tehdään toukokuussa, ja tästä siis juontuu kuukauden nimikin.
Tuulellakin oli erilaisia nimityksiä selityksineen. Tässä niistä muutama:
Tyyni: Järven pinta on peilityyni, lippu roikkuu salossa ja saunan savupiipusta nousee savu suoraan ylöspäin.
Heikko tuuli: Järven pinnassa pientä väreilyä, mutta tuuliviiri ei vielä käänny.
Kohtalainen tuuli: Kevyt lippu suoristuu lipputangossa ja puiden lehdet liikkuvat.
Navakka tuuli: Vaahtopäitä muodostuu merellä ja pienet lehtipuut heiluvat tuulessa.
Kova tuuli: Suuremmatkin puut heiluvat ja tuulta vasten kulkeminen on vaikeaa.
Myrsky: Puita kaatuu ja taloja vahingoittuu.
Hirmumyrsky: Hävitysten kauhistus! Hirmumyrskyt ovat kuitenkin meillä harvinaisia.
Myös erilaiset sanonnat kuuluivat omaan lapsuuteeni ja nuoruuteeni. Vieläköhän nuo kuulostavat tutuille omien lasteni ikäisten nuorten korvissa:
- Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää!
- Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!
- Kun kevät lähenee, niin huolet vähenee.
- Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa.
- Kesä ja talvi tappelee, lunta ja vettä nakkelee.
- Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
- Ei tiedä hyvää, kun valpurin alla jyristää.
- Ei sillä kesä tule, että yksi lintu laulaa.
- Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpimän.
- Vappu tulee pääsky pivossa, käki kainalossa.
- Tulisi vappu, jotta saisi yölläkin laulaa.
- Ei yksi pääsky kesää tee.
- Kun kuulet kurjen äänen, älä mene järven jäälle.
- Kylmää on pohjatuuli vaikka olisi mistä päin.
- Itä suven istuttaapi, länsituuli lämmittääpi.
- Kevään jatkoa talviset tuulet.
|
|
Avainsanat:
luonto,
arkisia hajatelmia
|
|
|
